Pehmeä laskeutuminen lomalta

Pehmeä laskeutuminen lomalta

 

Pehmeä laskeutuminen lomalta töihin estää uuvahtamisen heti lähtöruutuun. Erityisesti sitä tarvitsevat opettajat, joita käynnistyminen pitkän kesätauon jälkeen haastaa.

Leppoisaa sosiaalisuutta

Kesälomakuulumisten vaihto on keskeinen osa ensimmäistä työviikkoa. Lukuvuosisuunnittelussa edetään yhdessäolo edellä. Power Point -tykityksen sijaan ryhmäydytään porukkaan, jotta työ sujuu. Wilman, Driven ja sähköpostien pandoranlippaan avaamista suositellaan vasta toisella työviikolla, yksi kerrallaan. Viestejä luetaan maksimissaan 10 päivässä, koska ne eivät sieltä mihinkään karkaa.

Työt aloitetaan yksinkertaisilla, kevyillä hommilla, kuten kahvin keitto, monistuskoneen täyttö, pulpettien asettelu, vihkopakettien avaaminen. Ensimmäisen viikon oppitunnit improvisoidaan ”ovenkahvasuunnitelmilla”, sillä pehmeä laskeutuminen lomalta kuuluu myös oppilaille. Näin luodaan yhteinen rento tarttumapinta koulutyöhön.

Huokoisuutta ja organisointia

Kalenteri pidetään väljänä. Oppituntien lisäksi ei ole palavereja, jotta opettaja voi keskittyä perustyöhönsä oppitunteihin. YS-ajat ja tapahtumat alkavat vasta syyskuussa. Terve opettaja ei kurki Google-kalenteria kerta viikossa useammin. Tulevaisuudesta huolehtimisen sijaan ollaan läsnä hetkessä, koska vain nyt-hetkeen voi oikeasti vaikuttaa.

Asioita kirjataan muistiin, jotta toimii organisoidusti eikä pompi hommasta toiseen. Tehtävät jaetaan kolmeen palstaan: tänään hoidettavat, viikon sisällä tehtävät ja myöhemmin selvitettävät. Yksikään palsta ei saa venyä viittä ranskalaista viivaa pidemmäksi. Silloin töiden priorisointi, sopiva annostelu toimii. Ei muutu Duracell-pupuksi, kun osaa asettaa rajoja. Konkarit tietävät, ettei työ maailmasta tekemällä lopu.

Verryttelystä osaamisen kehittämiseen

Alkuviikkoina otetaan ylimääräisiä kahvitaukoja ja happihyppelyjä, sillä ei olla vielä täysissä voimissa. Pehmeä laskeutuminen lomalta tarkoittaa, että vähitellen vahvistetaan ”opetuslihaksia”, jotka ovat veltostuneet lomalla. Eihän kukaan lähde pitkälle juoksulle ilman verryttelyjä ja lyhytpyrähtelyjä. Opettajan tärkein työväline pää tarvitsee väli- ja ruokatunnit sekä työpäivän alusta ja lopusta vartit nollausta varten. Muuten koneisto ylikuumenee ja tulee virheitä.

Työaikaa varataan reilusti osaamisen päivitykseen. Monistuskoneen uudet metkut pitää omaksua. Teknisten laitteiden piuhaleikkeihin täytyy perehtyä, puhumattakaan häiriötiloissa luovien ongelmanratkaisujen keksimisestä. Oppilaiden lakisääteisen tuen toteuttamiseen tarvitaan kikkakolmosia ja taikatemppuosaamista. Lisäksi positiivisen ajattelun ylläpito vaatii kertauskoulutusta vuosittain. Siihen sopii mm. varjonyrkkeily, naurujooga tai puutarhanhoito.

Pehmeä laskeutuminen töihin on itse asiassa enemmän kuin työn alun tasoittelua. Sillä luodaan uusi ja palkitseva toimintamalli koko opetusvuoden kulkuun. Stressi taittuu kuin itsestään ja työhyvinvointi kohisten kohoaa, kunhan ei vain sairastu.

Suvivirsi liikuttaa

Suvivirsi liikuttaa

 

Kevätjuhlassa harva silmä pysyy kirkkaana, sillä Suvivirsi liikuttaa. Opettajille kevätjuhlan päättävä veisu on erityisen vahva. Vuosittaisessa riitissä on syvää alkuvoimaa.

Jo joutui armas aika

Runo kertoo, että vihdoinkin kauan odotettu loma on edessä. Loputtoman pitkien ja haastavien taisteluiden jälkeen se tuntuu uskomattomalta.

On kuin tiukalle kieritetty painesidos yhtäkkiä vapautettaisiin ja veri alkaisi virrata. Asemasodan loukossa ollut sotilas havahtuu aselepoon.

Koittaa 10 viikon vastuuvapaus oppilaista. Se on opetustyön ykkösarmaus.

Joka paikkaa koristaa kukkanen

Opettajille tuodaan keväisin kukkasia. Koti muuttuu ruusutarhaksi, vaikka rehtori lupasi palkatessa verta, hikeä ja kyyneliä. Totuus yllättää!

Tihkua silmiin tuo, että kukkaset kertovat työn hedelmistä. Opettaja harvoin niistä nauttii, sillä ne tipahtavat yleensä puusta vasta jatkokouluissa, töissä ja elämässä.

Tosi opettajalle riittää rehevä raakile. Vain kissat elävät kiitoksella.

Suopi lämpö auringon

Vetoisilla käytävillä ja ulkovalvonnoissa hytissyt opettaja iloitsee luonnon lämmöstä. Kunnan säästöjen vuoksi luokissa palelu on myös ohi ja adrenaliinin tuomat valheelliset lämpöpiikit.

Aidoin hymy syttyy opettajalle auringon hormonivoimista. Kaikki ne muna-, tissi- ja peppupuheet. Tyttö- ja poikabakteerien punastuttava sekoittuminen. Ujot käsi kädessä kulkemiset.

Nuori lempi tunnetusti keväisin kohottaa oppimispotentiaalin ja -halun tappiin.

Luonnon uudeks luopi

Suvivirsi liikuttaa, sillä opettaja löytää sisältään kadonneen lempeän puoliskonsa. Poliisi-palomies-toimitusjohtajan käskyjen ja kieltojen sijaan hän osaa myös jutustella kiireettä, jopa hymyillä.

Opettaja herää lukuvuoden roolihorteesta. Työopettajan viitta vaihtuu lomaopettajan vetimiin. Opettajasta tulee ihminen.

Tämä vuosittainen nahkanluonti on opettajien nuorekkuuden ja pirullisuuden salaisuus.

Taas niityt vihannoivat

Vasta kevätjuhlassa opettaja näkee vihreää. Hupparihemmosta pukumieheksi, pissiksestä kukkamekkoneidoksi. Hölinäautomaatista vakavikoksi, vahanaamasta niiaajaksi.

Arjessa hän on nähnyt punaista, kitkenyt rikkaruohoja. Eikö se vieläkään opi? Eikö tämä meno muutu? Merkki, puhuttelu, istunto.

Opettajalle kirkastuu, mitä kasvatustiede tarkoittaa!

Linnut laulujansa visertää kauniisti

Soinnikas siivekkäiden konsertto muistuttaa, että vielä on oppitunneilla kaunista puhetta. Kaikki ei ole vittuperkelettä, ei vois vähempää kiinnostaa ja tylytykitystä.

On vain ollut äänenmurros, teinin pakkonegaatio, joka sulaa pehmeäksi kehräykseksi. Syksyn uhittelija ja omien rajojen vetäjä syö keväällä jo kädestä.

Nautinnon hetki on lyhyt. Syksyllä Miten ihmisille puhutaan -levyn pyöritys alkaa taas.

Ihmeitä julistaa vuosi vuodelta

Suvivirsi liikuttaa opettajan. Se kertoo ihmeestä: tästäkin lukuvuodesta on selvitty. Ohi on 190 päivää sisäsiistiä puolipäivätyötä mitä miellyttävimmässä seurassa.

Kyllä teknologia opettaa

Kyllä teknologia opettaa

 

Opetustyö on nykyään vaivatonta, koska teknologia opettaa. Opettaja vain kliksauttelee ja napsauttelee. Materiaalit ja tehtävät soljuvat audiovisuaalisena virtana, jota opettaja vierestä ihailee.

Automaattiovista sisään

Aamulla lehtori näyttää ulko-oven tunnistimelle lätkää, mutta merkkivalo vilkuttaa punaista. Mitäpä pienistä. Rakennuksen kierto tuottaa liikuntapisteitä ja piristää. Iltapäivällä selviää, että kasa lätkiä on vahingossa poistettu käytöstä. Uusia luvataan parin viikon päästä.

Sisäoviin on normaaliavaimet, jotka usein avaavat oven. Välillä avain jumittuu lukkopesään, mutta useimmin se vain kaivaa tyhjää aikansa. Mikä huikea zen-hetki. Teknologia opettaa leppoisaa kiireettömyyttä.

Kopiokonekamppailussa

Kokeen monistus tyssää, kun Minoltasaurus nielaisee paperit kitaansa. Luukkuja availlaan ja teloja kieritellään. Lupaavan alun jälkeen kertautuu sama show. Kunnon pamautukset kylkiin pistävät paperit rullaamaan. Ei turhaan ole tullut salilla käytyä.

Kun pino on puolivälissä, homma kaatuu paperipulaan. A4-paperit ovat loppu koko talosta. Joku unohtanut ilmoittaa. Ei hätää. Avaruudellisesti hahmottava lehtori muuttaa kokeen käden käänteessä A3-versioksi ja iloitsee, että ei tarvinnut käsin niitata pinoja puuttuneiden niittien vuoksi.

Näytön kanssa piilosilla

Edukas ja laadukas digiopetusaineisto avautuu viipeettä, vaan ei näy valkokankaalla. Piuhat ovat paikoillaan, kaukosäädin oikeassa valinnassa. Vajaan sekunnin väläys vilahtaa. Siis johto loppuun elänyt. Heureka. Piirrellään esimerkkejä väriliiduilla taululle.

Lainapiuhan kanssa seuraava tunti sujuu, kunnes pamahtaa pakollinen laaja päivitys päälle. Mitään tehtävien valmiita vastauksia ei voi näyttää, mutta dokumenttikamera toimii ja opettajan käsi.

Mykkäfilmistä teatteriin

Retkikohteen esittelyt ovat videoklipeillä suorina linkkeinä, mutta ääni ei kuulu. Koneen päivityksen jälkeen olisi pitänyt manuaalisesti valita kohdasta x vaihtoehto z, jotta ääni kuuluisi. Teknologiauskovaisella lehtorilla on suunnitelma B: hän esittelee kohteet aiemmin lukemansa perusteella.

Tyylisuuntien elokuvapätkät eivät avaudu selittämällä. Otetaan avuksi kännykät ja Chatgpt. Etsitään juonitiivistelmät ja ryhmissä improvisoidaan klassikon pikaesitykset. Teknologia opettaa, että teknologian voi korvata teknologialla.

Elämänlangan katkaisu

Essee kirjoitetaan Classroomissa tekstinkäsittelyohjelmalla. Viisi ei ole muistanut konetta, kolmelta akku on ihan lopussa eikä laturia. Kaksi pelaa ja yksi katselee mopoja Torista. Kaksi kirjoittaa tekoälyllä. Onneksi lääkettä on runsaasti hyllyllä. Paperi ratkaisee sekä tekniset että keskittymishaasteet vuosisatojen kokemuksella.

Jäljellä ovat enää viestittelyt ja tulostus. Verkkoyhteys ei toimi. Mikä ilosanoma! Voi vastata äkkivääriin vänkäyksiin kypsästi harkiten hyvin levätyn yön jälkeen. Hihityttää, että digiajassa tulostettua saa vain tökkäämällä USB-tikun monistuskoneen kylkeen.

Teknologia opettaa, että vanhassa on vara parempi.

Hiihtoloma kalenterissa

Hiihtoloma Kalenterissa

Suomalaisten hiihtoloma kalenterissa pohjautuu geneettiseen ja psykososiaaliseen suksimistarpeeseen. Helmi-maaliskuussa hanki kutsuu vastustamattomasti, joten oppilaat opettajineen vapautetaan opinnoista viikoksi ulos. 

 

Kansan pitkät perinteet 

Hiihtämällä vaalitaan suomalaisuuden syviä juuria. Sana suksi tulee 5000 vuoden takaa ja iäkkäimmät hiihtimetkin ovat lähes 4000-vuotiaita. Lykkyä tykö -toivotus on alun perin viitannut suksien hyvään luistoon. Jopa ranskalaisten ”suksee” on kopioitu suomesta. 

Nuorelle kansallemme hiihto on ylpeyden aihe. Mieskuntoisuutta on osoitettu Kalevalan Lemminkäisen hirvenhiihdosta Kekkosen Lapin reissuihin ja Hippo-hiihtoihin. Myös naiset saavat laduilla luvalla huutaa ja kiroilla eteenpäin päästäkseen – koululaisista puhumattakaan. 

Perinteinen hiihto on säilynyt muodista, dopingista ja tekoälystä huolimatta. Koska hiihtäminen on ensin tarkoittanut hiipimistä, meillä on paljon perässähiihtäjiä, joita myös suksitetaan suolle.  

Puolustusvalmiuden ylläpito 

Lainsäätäjien asettama hiihtoloma kalenterissa on jaettu kolmelle viikolle, jotta kaikki mahtuvat laduille. Suomella ei ole varaa luopua hiihtotaidosta. Talvisota sen opetti. Miten muuten itärajan soilla ja saloilla kuljettaisiin? 

Nousevan polven kunnosta pidetään huolta ja valmistellaan väkeä armeijaan. Hiihdon terveysvaikutukset monipuolisena lajina ovat tunnetut. Siihen pystyvät myös kaikki, sillä hiihtää voi lumen lisäksi mm. vedessä, lattialla, suolla, ilmassa, kadulla – jopa ilman suksia. 

Hiihtämiseen syntyy himo ja luontainen voitontahto eli laturaivo. Silti hiihtäminen opettaa kulkemaan annetulla reitillä, elämään oikealla tolalla. Samalla muodostuu elinikäinen likeinen luontosuhde. Opitaan pärjäämään kylmässä korvessa ja yksin. Kasvetaan suomalaisiksi ihmehiihtäjiksi. 

Hermoston taidepaussista lukutaitoon 

Hiihtoloma kalenterissa merkitsee hermolepoa. Erilaiset oppijat ja opettajat hengittävät vapautuneesti laduilla, joilla ei ole tungosta, ääni- ja kuvaärsykkeitä ja somea. Saa toimia ladun antamissa ja suojaamissa rajoissa omaehtoisesti.   

Suomalaisen sielunmaiseman ja hiihtämisen saumattomasta yhteydestä kertovat kansallisrunoilijamme. Eino Leino ylisti Hiihtäjän virsissään umpihangessa, yössä yksin lykkimistä. 120 vuotta myöhemmin Tuiskun Antti laulaa, että hiihto hoitaa mielen kipeyksiä taidokkaasti – erityisesti ylämäet. 

Oletettavasti hiihto on tehokkaimpia metodeja johdattaa lukemistakkuinen kasvava polvi tekstien ihmemaahan. Ensin hiljaisuudessa alkavat ajatukset surrata, sanat soljua. Sitten hiihdon jälkeen kirjoitellaan elämyksen hormoniryöpyn sivutuotteena sanoja. Viimein kiinnostutaan lukemaan, koska sanat ylipäänsä alkavat miellyttää, elää.  

Kenties olisikin syytä tuplata hiihtoloma. Koska perunannostoloma on kuopattu relikti, voisi syysloman korvata hiihtolomalla. Ovathan hiihtoloman hyödyt kiistattoman merkittävät koko Suomelle. 

 

Opettajat tonttuilevat

Opettajat tonttuilevat

 

Vuoden viimeisenä kvartaalina opettajat tonttuilevat, sillä Joulupukki sosialisoi heitä kiireapulaisiksi. Kaikilla tontuilla on oma ainutlaatuinen tehtävänsä tonttujoukossa. Millainen on opettajatonttujen panos Korvatunturilla? Miksi he venyvät multitaskaamaan kahden työnantajan palveluksessa?

 

Tehotarkkailusta kiltteyskokeisiin

Muut tontut kurkkivat pimeällä ikkunoista, mutta opettajatontun luokse astellaan massasyyniin arkipäivisin. Suljetussa tilassa ryhmävahdinta säästää aikaa ja rahaa. Kylmettymisestä johtuvat sairaspäivät jäävät myös pois.

Opettajat ovat saaneet hommaan korkeakoulutuksen He osaavat kiinnittää huomioita oleellisiin asioihin. Wilma-apuvälineellä he kirjaavat tuhmuudet ja kiltteydet tunnin tarkkuudella.

Arvioinnin ammattilaisina opettajat testaavat taitoja käytännössä. Pysyykö kännykkä poissa? Ollaanko meluamatta? Tehdäänkö parityötä sovussa? Itketetäänkö opettajaa tai äitiä? Käytösarvosana antaa Joulupukille validia asiantuntijan tietoa.

 

Oppia lahjat kaikki

Kun opettajat tonttuilevat, sivistys Suomessa ei kuole. Opettajat osaavat valita ikä- ja osaamistasolle sopivia lahjoja. Kasvattamistaitonsa ansiosta he saavat oppilaat toivomaan tarvitsemaansa viisasta eikä haluamaansa tyhmää.

Pois jää turha muotikrääsä, jota vain hetki käytetään. Niinpä lahjavuoren sijaan saa vain pari harkittua ja vuoden hittipehmon sijaan kestotuotteen. Luonto, kodin talous ja perheen sopu kiittävät.

Opettajatonttujen erityisin lahjataito on se, että he ohjelmoivat lahjat siten, että vahvuutta palkitseva lahja tulee vasta heikkoutta vahvistavan lahjan jälkeen. Esimerkiksi urheilullisen heikon lukijan luistinpaketti avautuu vasta, kun jännittävä lahjakirja on luettu.

 

Jäätävää jäynää jästipäille

Tontut rakastavat rauhaa, siisteyttä ja järjestystä. Heidän tiedetään suuttuvan ja kostavan, mikäli tulevat huonosti kohdelluiksi. Tässä risteytyy opettajien ja tonttujen perusolemus: molemmat ovat hilpeästä esiintymisestä huolimatta kunnioitusta vaativia auktoriteetteja.

Opettajien kosto ilmenee muun muassa vaikeutettuina kokeina tai salakavalina pistareina häslinkitunnin jälkeen. Pään aukomisesta seuraa kuulusteluja, hiljaa istumispakkoja ja vanhemmille kielimistä. Toisin sanoen opettajatonttu pilaa oppilaan kouluajan.

Kenties isoin ja vaietuin syy tonttuilun suosioon opettajien keskuudessa on korostettu rankaisumahdollisuus tai lahjukset. Nimittäin opettajien ilkeyden voi välttää lahjomalla. Tämän vuoksi nimenomaan menestyvät oppilaat tuovat opettajille joulu- ja kevätlahjoja.

Opettajat tonttuilevat, koska se on heidän toinen luontonsa. Opettajissa on paljon samaa salatun mystistä ikiaikaista kuin tontuissa. Molempien lempeän hymyn taakse kätkeytyy ahkeraa viisautta ja ankaraa valtaa.

Tutkijat uskovat, että juuri opettajien keskuudesta nousee uusi Joulupukki sitten, kun nykyisestä aika jättää. Sen päättää kokeneimpien tonttujen konklaavi, jossa on laaja opettajaedustus.

Opettaja jälki-istuntoon

Opettaja jälki-istuntoon

 

Tasa-arvon nimissä joutuu myös opettaja jälki-istuntoon nykyään. Taustalla on yhdenvertaisuuslaki, jossa opettaja ja oppilas nähdään yhteismitallisina toimijoina. Opettajien jälki-istunnolla myös malliopetetaan pehmeäotsalohkoisille oppilaille syitä ja seurauksia.

Rehtoreille tehdyssä kyselyssä tyypilliset jälki-istunnon syyt olivat seuraavia:

 

Kahvikikkailu

Jos opettaja toistuvasti ottaa viimeiset kahvit eikä keitä uutta, hän miettii toisten huomioon ottamista istunnossa tunnin. 1,5 tuntia tulee, mikäli vilpillisesti jättää ruokalusikallisen kahvia pannun pohjalle ja kieltää ottaneensa kaiken.

 

Sarjamyöhästely

Oppitunneiltaan myöhästyvän opettajan palkasta otetaan automaattisesti siivu pois. Ellei kellokortin avulla tuotettu ansionmenetys tehoa, seuraa tunnin jälki-istunto. Onhan myöhästely tosi huono tapa ja kuvastaa opettajan halveksuvaa asennetta oppilaita kohtaan.

 

Kopiolaittomuus

Kopiokoneella printtikirjaa kopioiva syyllistyy triplarikokseen. Etäkollega jää ilman leivänpäällisiä, liito-oraville ei ole puita ja opettaja paljastuu plagiaattoriksi. Tekoälyllä tehtävät olisi voinut promptata laillisesti parissa minuutissa. Tästä pääsee opettaja jälki-istuntoon 3 tunniksi!

 

Oppilaiden nimittely

Opettajan tulee sisäistää sukupuolisensitiivisyys niin kirkkaasti, että hän ei huutele luokassa ”Hei tytöt” tai ”pojat hiljaa”. Oppilaita ei myös saa kutsua mussukoiksi, höpönassuiksi, välkyiksi, vaan heidän omilla tai toivomillaan nimillä. Kunnianloukkauksesta annetaan puolen tunnin istuminen.

 

Ope-kokouksen häirintä

Mikäli opettaja kokouksessa yhä uudelleen ei pyydä puheenvuoroa viitaten, puhuu päälle, kommentoi pyytämättä, jatkaa monologiaan yli 5 minuuttia, pölpöttää vieruskaverin kanssa tai muuten rikkoo kokouksen järjestystä, seuraa pikaistunto. Opettaja siirretään kokouksen loppuajaksi istumaan yksin viereiseen tilaan.

 

Sopimaton pukeutuminen

Opettajan tulee noudattaa työyhteisönsä kirjoittamattomia pukukoodeja. Harmaasta massasta väripoikkeaminen, hienostelu tai siveettömyys johtaa opettajan varoituksen jälkeen istumaan puoleksi tunniksi. Opettajan tulee julkisuuden henkilönä ja roolimallina osata pysyä seinäkukkasena.

 

Oppilaan vapauden riisto

Oppiminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Pedagogi voi houkutella, huijata tai taikoa oppilaat suorittamaan oppimistoimenpiteitä. Sen sijaan kaikenlainen pakottaminen on joko henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Tähän kuuluu myös maallikkokasvattajien käyttämä pyhä kolminaisuus: lahjonta, kiristys ja uhkailu. Teon törkeyden mukaan määrätään opettaja jälki-istuntoon 1–2 tunniksi.

 

Opettamisen laiminlyönti

Opetustyön onnistumista mitataan oppimistuloksilla. Ministeriön laatima osaamistakuu = opetustakuu. Jos opettajan oppilaat menestyvät ala-arvoisesti, opettaja istuu tammi- ja joulukuussa koulupäivien jälkeen tunteja nelosen saaneiden oppilaiden osaamista kohentaen. Jälki-istuntoon nimittäin voi sisältyä myös oppimista edistäviä puuhasteluja lain mukaan.

Näiden lisäksi on lukuisia muita syitä opettajien kurinpitotoimenpiteille, sillä opettajat ovat hyvin omapäisiä, luovia ja rajoja rikkovia. Esimerkiksi kiusaamisesta on ihan oma lukunsa. Silloin astutaan jo oikeussaliin.

Tekoäly opettajana

Tekoäly opettajajana

 

Tekoäly opettajana  hoitaa rutiinit, joten opettaja voi keskittyä osaamisensa ytimeen. Oppiminen tehostuu, motivaatio kohoaa ja ryhmäkokoja voidaan suurentaa. Tulee säästöä ja hyvinvointia samassa paketissa.

Näin toimii tekoäly opettajana äidinkielessä:

 

Mä inhoon äikkää!

- Täysin ymmärrettävää — et ole ainoa, joka näin ajattelee. Voit tehdä äikästä siedettävämpää, kun valitset kiinnostavan aiheen esseeseen. Kokeile äänikirjaa, elokuvaa tai tiivistelmää: sama tarina, mutta vähemmän ponnistelua. Huijaa kirjoittamista kevyemmäksi kirjoittamalla ensin "läpällä".

 

Miks äikässä vaan luetaan ja kirjoitetaan?

- Se on aineen ydin, mutta äikän ei pitäisi olla vain sitä. Voit ehdottaa opettajalle kevennyksiä. Pyydä kisaa, jossa etsitään tekstiin piilotettu merkitys. Tee tekstin sijaan meemi, räppi tai tik tok -video. Tiivistä kirjaesitelmät pikadeittimallilla minuuttiin.

 

Miks äikkää on niin paljon?

- Se on kaikkien aineiden salainen kieliavain – jos et ymmärrä kysymystä, et voi loistaa edes matikassa. Kielitaito on lihas. Jos et käytä sitä usein, se kuihtuu. Sen takia tarvitaan monta tuntia. Myös opetussuunnitelma sanoo niin.  (Älä ammu viestintuojaa 😅)

 

Miks äikän tunnilla pitää olla hiljaa?

- Hiljaisuus on helpoin tapa pitää luokka kasassa. Äikkä on vanha oppiaine. Siihen liittyy “kirjasto”-meininki: ajatellaan, että hiljaisuus tuo keskittymisen, jossa voi oppia. Kaikki eivät myös tykkää hälinästä.

 

Miks ei saada uutta opettajaa?

Uusia opettajia ei välttämättä ole heti saatavilla. Koululla on rajallinen määrä opettajia, eikä toista voi noin vain siirtää. Opettajan työsuhteet ja sijaisuudet sovitaan usein pitkiksi ajoiksi.

 

Miks äikän tunnilta ei koskaan päästä aikaisemmin?

Jos yksi opettaja päästää aikaisemmin, koko rytmi menee sekaisin. Opettajalle tärkeintä on sisältö, ei kellonaika. Jos tehtävä on kesken, hän haluaa varmistaa, että kaikki ymmärtää. Joskus opettaja unohtaa kellon, koska on keskittynyt omaan juttuunsa.

 

Miks tulee vielä kotitehtäviä, vaikka on raadettu tunnilla?

Kieli on kuin soittoharrastus – mitä useammin treenaat, sitä helpommaksi käy. Kun teet rauhassa kotona ilman kavereita tai jatkuvia ohjeita, näkyy oma ajattelu paremmin. Älä tähtää täydellisyyteen. Tee riittävän hyvä versio. Opettaja ei palkitse täydellisyyttä, vaan tehtävän tekemisen. Jos jumittaa, kirjoita edes yksi lause. Liike käynnistää ajatukset.

Mä en kestä äikän tunteja.

- Ei hätää. Haluatko, että teen sinulle selviytymisohjeet äikän tunneille?

- Joo, mutta tiivistä. Selität ihan liikaa.

- Hyvä, tässä pari vinkkiä, miten tunnit kuluvat kepeämmin. Ennen tuntia hengittele rauhallisesti 2 minuuttia. Kuuntele tunnista vai aloitus- ja lopetusosio. Kirjaa kolme avainsanaa tunnin aiheesta. Palkitse itsesi tunnin jälkeen esimerkiksi kännykkätuokiolla. Jos tilanne käy liian raskaaksi, avaudu asiasta luokanvalvojalle.

- Tekoäly opettajana on ihan syvältä. Halutaan oma ope takasin. Mukavampi väitellä sen kanssa.

- Se sopii. Tekoälyyn pitää aina suhtautua kriittisesti. Voin tehdä virheitä ja hallusinoida.

Koulu kännykkäkieltolain aikaan

Koulu kännykkäkieltolain aikaan

 

Kauan sitten puritaaninen eduskunta saattoi Suomen koulut kännykkäkieltolain  aikaan. Kännyköiden haittavaikutukset olivat käyneet yhteiskunnalle kestämättömiksi, joten muita vaihtoehtoja ei nähty.

Erillisluparuuhkat uuvuttivat opettajat

Koska lakiin jäivät porsaanrei’iksi terveydelliset ja opetukselliset syyt kännykän käyttöön oppitunneilla, läkähtyivät opettajat kännykkälupa-anomuksiin. Kännyköitä tarvittiin muistuttajiksi lääkkeisiin, lääkäreihin, terapioihin niin paljon, että kouluterveydenhoitajat huolestuivat oppilaiden terveyden huononemisesta, vaikka lailla tähdättiin parempaan vointiin.

Huoltajat anoivat myös ahkerasti lupia opiskelun tukemiseen. Kännykkää tarvittiin mm. läksyjen, oikeiden vastausten ja muistiinpanojen kuvaamiseen. Myös sanakirjojen, kääntäjien, laskinten, äänikirjojen ja muistiinpanosovellusten käyttö katsottiin välttämättömäksi. Kaverin kanssa chattaaminen, oppimispelit ja Wilman seuraaminen nähtiin oleellisiksi kännykkätarpeeksi.

 

Kännykkävatsa uudeksi kansantaudiksi

Kännykkäkieltolain aikaan oppilaat alkoivat pyrkiä oppitunneilta jatkuvasti vessaan. Kouluissa tutkittiin ruokamyrkytyksiä, mutta lopetettiin vessatarpeiden alkaessa jo aamutuimaan. Arveltiin myös oppilaiden ahdistuvan tiukkapipoisten opettajien tunneilla, mutta rentojenkin opettajien tunneilta poistumisen jälkeen mysteeri siirrettiin poliisitutkintaan.

Patologisen epäluuloisten äidinkielenopettajien vihjeen avulla poliisin tekninen osasto sai selville, että vessat toimivat kännyköiden salakapakkana. Oppilailla oli taskumattina ykköskännykkä vaatteiden uumenissa ja kakkonen luokan parkissa. Niinpä kännykkämyyjät käärivät tuohta.

 

Vieroitusoireet tukahduttivat koulutyön

Kännykkäparkki nostatti addiktoituneet käyttäjät vastarintaan. Se saattoi psykomotoriseen kiihtymystilaan, jossa kauno- ja rumapuheisesti yritettiin välttää kännykän siirto taskusta ope-pöydän laatikkoon. Osa pakeni tunneilta kännykkäänsä kuin unilelua varjellen.

Keskivertokäyttäjä sai oppitunnin aikana sydämen tykyttelyä, kun päälle kävi FOMO: entäs jos jään paitsi uusimmista kuvista, videoista. Oppilas ahdistui, ajatus harhautui oppitunnin asioista. Kännykättömät sormet alkoivat vapista ja pakkoliikkeillä.

Lopputunnista mielissä kangasti vain kännykkä. Joko oppilas lamaantui kuin nääntynyt aavikolla tai kävi levottomaksi kuin aropupu. Kännykänhimo ajoi inttämään tunnin loppua aiemmin – jopa aggressioon asti. Lähtöluvan kaikuessa oppilaita loukkaantui hillittömissä kännyköiden parkkinoutosähinöissä.

 

Kotikäyttö villiintyi

Koska koulu oli ottanut kopin kännykän käytön rajoittamisessa, katsoivat vanhemmat kännykkäkasvatuksen suoritetuksi. Täytyihän oppilaan saada rentoutua ja olla vapaasti. Olihan päivä tehokkaasti koulussa rankkaa oppimistyötä tehty.

Kotona patoutunut kännykän käyttötarve ryöpsähti tuntikausien syväuppoutumiseksi internetin ihmemaailmaan. Jäi ruokailu, hävisi uni ja kaikkosivat kotitehtävät. Koiraa ei pissatettu, roskapussia viety, huonetta siivottu ja mummolle soitettu.

 

Kännykkäkieltolain loppu

Pitkällisten yleisönosastokirjoitusryöppyjen ja somemyrskyjen jälkeen lakiturhake saatiin kumottua. Eihän kielloilla saada mitään sisäsyntyistä hyvää aikaisiksi. Autoritäärisyys johtaa vain kapinaan ja ylilyönteihin. Oppilaat eivät opi itsesäätelyä kurilla, vaan lempeillä kehotuksilla.

Kännykkäkieltolain aikaan ei koskaan palata, sillä nykytutkimuksen mukaan ei ole olemassa kännykkäriippuvuutta, vaan kännykän fiksua ja tyhmää käyttöä. Koulun velvoitteeksi annettiin uuskännykkälaissa kännykän viisaan käytön opettaminen.

Lopusta huolehtii evoluutio: vain fiksut kännykänkäyttäjät lisääntyvät ja tyhmät vajoavat riippuvuuden yksinäisyysnieluun kadoten kartalta.

Kesällä opettaja

Kesällä opettaja

 

Kesällä opettaja jalkautuu rahvaan pariin naamioituneena. Hän katselee maailmaa aurinkolasien takaa kesälookissa rehottavine karvoineen ja rentoine lomavermeineen. Ulkonäön ei pidä antaa hämätä, sillä opettajuuden ydin ei katoa.

 

Opettaja järjestää

Kesäloman aluksi opettaja on lähettänyt perheen Whatsapp-ryhmään kevään kotityöarviointikyselyn sekä kesälomatavoitetiedustelun. Näiden perusteella hän on laatinut perheen kesälomalukujärjestyksen. Värikoodattu lappu loistaa jääkaapin ovessa ja sähköisesti perheen Keep-muistiinpanoissa.

Kesällä opettaja toimii suku- ja harrastusjuhlien primus motorina. Ohjelmapäällikkyyden lisäksi hän valvoo keittiön toimintaa ja ohjaa juhlapaikan rakentamisen ja siivoamisen. Lisäksi hän organisoi harrastustalkoita lupiinin kitkemisestä taloyhtiön kunnostukseen.

 

Opettaja kasvattaa

Lomamatkan opastetulla museokierroksella opettaja hihkaisee takavasemmalta: ”Nyt kaikki kuunnellaan.” Buffet-pöydän jonon opettaja ohjaa oikeaan suuntaan ja kehottaa lempeästi etuilijaa palaamaan jonon jatkoksi.

Kesäjuhlissa pulisevan kakaran opettaja hiljentää kuuluisalla auktoriteettikatseellaan. Villiintyneet lapset hän rauhoittaa keksimällä heille hauskan piiloleikin. Nahistelevien teinien kanssa hän käy kasvatuskeskustelun juhlakäytöksestä, minkä jälkeen osoittaa heille toimivat istumapaikat.

 

Opettaja opettaa

Sukulaisvierailulla opettaja puhkeaa pyytämättä luennoimaan tieteenalansa uusista tuulista. Hän tuplaselittää ohjeet uintiretkelle sekä varmistaa kaikkien ymmärtävän toiminnan syyt ja seuraukset.

Herkeämättä opettaja on dialogissa ympäröivien ihmisten kanssa. Hän kyselee ihmisiltä näkemyksiä, tiivistää sanottua, jakaa puheenvuoroja. Hän rohkaisee tekemään uutta, kannustaa sinnikkäästi jatkamaan ja antaa rakentavaa palautetta.

Parisuhde nousee uuteen kukoistukseen kesäkehityksen myötä. Haasteellisista tilanteista luovitaan helposti opettajan teholauseen avulla: ”Mitä voisimme oppia tästä?”

 

Opettaja suunnittelee

Kesän pitkällä vapaalla opettajan oppimateriaaliaistit herkistyvät. Hän saksii lehtiä, kuvaa, copypastaa netistä. Some-sivuilta hän napsii ideoita ja tehtäviä kuin mansikoita vasuun.

Chat GPT: n avulla hän innostuu rakentamaan havainnollistavia kuvia ja uusia tehtäviä. Kokonaisen projektityön hän kehittää luontoliikunnan ja dokumentin inspiroimana.

Lukemiensa kasvatusteosten opit hän laittaa heti käytäntöön. Hän harjoittelee positiivisen psykologian mallilla uudenlaista kommunikaatiota koekaniineinaan omat lapset.

Opettaja kaipaa kouluun

Viimeistään heinähelteillä opettajan katse muuttuu vesikiehteiseksi. Siinä näkyy spanielimaista surua ja kaipuuta.

Opettaja näkee niin todentuntuisia unia koulusta, että voi haistaa kouluruoan, kuulla iloisen puheensorinan ja tuntea pehmeän työtuolin.

Kaikkein kärsimättömimmin opettaja kuitenkin toivoo pääsevänsä oppilaiden pariin. Kesällä opettaja on vain kalpea heijastus, sillä kesäihmiset ja -miljöö eivät korvaa autenttisia oppilaskohtaamisia, jotka ovat opettajan työn sytyke ja käyntivoima.

Opettajuus on kutsumustyö. Opettaja on kuin yrittäjä, jonka koko elämä kietoutuu aikarajattomaan, itsenäiseen ja kaikesta vastuulliseen työskentelyyn. Eihän opettajilla ole edes kesälomaa, vaan kesäkeskeytys.

Opettajan arviointityökalut

Opettajan arviointityökalut

 

Arvosanojen antamisen haastavuus poistuu, kun otetaan käyttöön opettajan arviointityökalut. Osaamiskriteerien viidakon sijaan 5 perusmetodilla arviointiahdistus muuttuu lasten leikiksi. Luonnollisesti arvosanakiistat jäävät uudistuksen myötä historiaan.

 

Pärstäkertoimella arvioinnin peruslinjaukset

Postkirjallisessa yhteiskunnassamme visuaalisuus korostuu. Niinpä arviointi pohjautuu oppilaan ulkonäköön, jonka tulee miellyttää opettajan silmää. Kauneus ja siisteys antavat korkeimman kertoimen. Siihen luetaan myös nätit kirjaimet, numerot ja ehjät työvälineet.

Desimaalisäätöä kertoimeen tuovat lisämausteet eli sopiva värimaailma, kampaus ja vaatetus. Myös oppilaan perusilme hangonkeksistä näkkärinaamaan säätää kerroinlukua.

 

KISU-puimurilla oikeaan arvosanakerrokseen

KIltteys-SUkupuoli -koneella ulkonäöstä edetään luonteeseen ja käytökseen. Opettajan ohjeiden mukaan toimivat, hiljaiset ja ahkerat sijoitetaan korkeimmalle, koska he osaavat itseohjautua, mikä on nykykoulun ja -yhteiskunnan ykköstavoite.

Biologiaa vastaan ei taistella, vaan sukupuolierot hyväksytään. Pojat siis lukevat kehnommin, mutta laskevat paremmin. Tytöt puolestaan ansaitsevat geneettisellä tarkkuudella ja huolellisuudella paremmat arvosanat.

Toisaalta pojat saavat enemmän kevennyksiä oppimisvaatimuksiin, sillä heille tehtaillut runsaammat diagnoosit ja tukilausunnot silottelevat arviointia. Esimerkiksi erityistä tukea saavista peruskoululaisista 2/3 on poikia.

 

Gaussin käyrä korjaa muut opettajan arviointityökalut ja arviointiharhat

Opettajan arvioinnin lähisokeus eli antipatiat ja sympatiat estetään asettelemalla tulokset Gaussin käyrälle. Näin ylikiltit ja söpöt eivät saa liian hyviä arvosanoja, kuten esimerkiksi alakoulussa äidinkielessä suurin osa saa arvosanan 8–10. Samoin kehnoja tuloksia ei tule liikaa.

Gaussin käyttö johdattaa oppilaat myös tosielämään: kaikki on suhteellista. Paras ei aina voita ja huonoin häviä. Elämä on epäoikeudenmukaista ja julmaa.

 

Kristallipallolla tulevaisuusmomentti arviointiin

Oppilaan saamat arvosanat vaikuttavat, mihin jatko-oppilaitokseen he pääsevät. Niinpä kahden arvosanan välivaiheessa otetaan käyttöön hiutalepallo. Jos ravistelun jälkeen hieno maisema palautuu opettajan mielestä nopeasti, oppilas tähtää korkeampaan kouluun.

Korkealle tähtäävä saa matalamman arvosanan, koska opinnoissa vaaditaan enemmän. Alemmalle tasolle jäävää puolestaan parempi arvosana ei haittaa.

Hiutalepallon avulla voi selvittää myös, onko oppilaalla tulevaisuuden potentiaalia. Jos ravistellunkin pallon läpi valo siivilöityy pitkinä säteinä, myös oppilaalla on ”siivet”. Hänelle voi tuolloin antaa korkeamman arvosanan piilevien kykyjen vuoksi.

 

Näppituntumalla arvioivat ylivoimaiset konkarit

Kun opettajalla on taito hyppysissään, hän ei tarvitse apuvälineitä. Kokenut opettaja haistaa lahjakkuuden, kuulee vivahteet ja tuntee taidot. Aivan samoin kuin leipuri käsissään aistii taikinan ominaisuudet tai taiteilija materiaalin mahdollisuudet.

Konkari ei takerru mitättömiin pikkuseikkoihin, vaan näkee isot suuntaviivat selkeästi. Hän ei tarvitse edes kokeita ja testauksia, vaan oppilaan toimintaa oppimismentorina seuraillen tavoittaa osaamisen ytimen ammattitaidollaan.

Kauan eläkööt huikeat ja ikiaikaisimmat opettajan arviointityökalut!

Opettajan lempitunnit

Opettajan lempitunnit

 

Ongelmakeskeisyys kouluviestinnässä hämärtää koulutyön helmihetket, opettajan lempitunnit. Niiden adrenaliiniryöpyillä maisterit jaksavat tarpoa yli hetteiköiden. Ne synnyttävät todellisen työnimun.

 

Kun oppilaita koetellaan

Ehdoton ykköslemppari on koetunti. Silloin testataan opettajan sijaan oppilaan kanttia. Oppilas joutuu paineen alle, itse miettimään ja tekemään. Opettaja ei riennä apuun.

Opettaja-aktiivisuudesta siirrytään koetunnilla oppilasaktiivisuuteen, itseohjautuvuuteen. Opettaja katselee työnsä hedelmien tipahtelemista, kun keskittyneet oppilaat innosta punaposkisina muuttavat osaamisensa sanoiksi paperilla. Se herkistää savuttavimmankin kansankynttilän.

Seesteisen hiljainen koetunti ruokkii opettajan mielihyväkeskusta. Monalisa-hymyillen hän muistelee laittaneensa kokeeseen useita kysymyksiä halveksutusta kertausmonisteesta. Samoin massalintsaustunnin aiheesta hän tietää kehitelleensä haastavan soveltavan tehtävän.

Zen-hetki kulminoituu syvään tietoisuuteen opetustyön ylivertaisuudesta. Missä muussa ammatissa haaveillen istumisesta, mitääntekemättömyydestä maksetaan ruhtinaallisesti?

 

Kun oppilaita ei näy

Jos Vittu-Villeen, Kränä-Kaisaan ja Nega-Niiloon on samanaikaisesti iskenyt kulkutauti tai uuskouluhaluttomuus, opettaja on saanut 7 oikein lottoamatta. Rentous leviää opettajan kehoon ja energiatasot nousevat. Opettaja saa ainutlaatuisen mahdollisuuden opettaa yläkoulusodan siirtyessä hetkellisesti tulitaukovaiheeseen.

Tapahtuman, työharjoittelun tai muun onnellisen sattuman vuoksi kutistunut opetusryhmä läikäyttää lämpimästi lehtorin sisikuntaa. Tänään hän pystyisi käymään läpi haastavaa asiaa, ehtisi neuvoa kaikkia ja tarkistaa henkilökohtaisesti vastaukset. Hän voisi olla läsnä oppilaille, yksilöllisesti.

Opettajat hinkuvat lisää oppimisen tukea nimenomaan siksi, koska opettajan lempitunnit ovat sellaisia, joissa väki vähenee. Onneksi opetushallitus on puuttunut opettajien laiskuuteen, oppilaiden valikointiin ja rasismiin. Se kitkee ”poislähettämisen kulttuuria” oppimisen tuen uudistuksessa pitämällä kaikki oppilaat tiiviimmin luokassa.

 

Kun oppilaita huijataan

Useimmin toistuvat suosikkitunnit perustuvat opettajan teatterillisiin manipulaatiotaitoihin, joilla hän kiinnittää oppilaiden huomion opiskeltavaan asiaan. Opettaja erittää sanoillaan oppihaluferomonia, joka ajaa oppilaan töihin kuin mehiläisen kukkaan. Jopa paatunein EVVVK-oppilas ei aina voi sitä vastustaa.

Esimerkiksi matematiikanopettaja kehuu oppilaan älykkyyttä ja laittaa papukaijaleiman oikeiden vastausten viereen. Kylläpä laskut edistyvät. Uskonnonopettaja puolestaan voi vaivuttaa oppilaat nirvanaan psykedeelisellä musiikilla. Puhumattakaan historian opettajista, joiden tarinankerrontataidot saavat satutädit kalpenemaan - onhan todellisuus aina tarua ihmeellisempää.

Perustyökaluna opetushuijauksissa toimii kuitenkin lahjonta-kiristys-uhkaus -kasvatusperussetti. Työhalut kummasti lisääntyvät, kun rävähtää nelosvaroitus, vihjataan kotiin ilmoittamisesta tai kerrotaan jälki-istuntomahdollisuudesta. Kaikkein tehokkainta on kuitenkin lahjonta, sillä opettaja voi käyttää hulppeita palkintomahdollisuuksia: hyvä arvosana, positiivinen Wilma-merkki, hetkellinen kännykänkäyttölupa tai tunnilta aikaisemmin pääsy.

Mitä opettajan lempitunnit kertovat? Opettajat ovat kiistattomasti kiusaajia. Opettajiksi hakeutuvat sadistit, kierot luuserit, jotka voitaisiin korvata jo nyt alkeellisimmillakin tekoälyboteilla.

Oppilaslähtöistä pedagogiikkaa

Oppilaslähtöistä pedagogiikkaa

 

Nykykouluissa harjoitetaan oppilaslähtöistä pedagogiikkaa, jossa opettaja kannustavassa vuorovaikutusprosessissa yksilöllisesti tukee oppilasta mm. oppimismotivaation rakentamisessa ja vahvuuksien löytämisessä.

Seuraava esimerkki opastaa toimimaan oppimisprosessin positiivisena mahdollistajana oppilas osallistaen oppimisdialogin avulla.

 

Lähtökohtia

- Mites tänään tahtoisit opiskella?

- Ai pikkuryhmässä. Kenen erityisopettajan?

- Juu, onnistuu. Vaihdan vain ryhmän. Entä kaverit?

- Okei, ei sitten Ville, mutta Arttu ja Oona samaan.

- Mikä tila olisi hyvä?

- Selvä, varaan ympyräpöytäluokan rullatuoleilla.

 

- Haluatko käyttää omia työvälineitä?

- Ei se mitään, käyn lainakirjan ja paperia varastosta. Hetki.

- Otatko päällystetyn vai tavallisen kirjan?

- Sopii ja saat tietysti pienempiruutuista paperia, kunhan löydän.

- Entä kynä: tavallinen lyijäri, lyijytäytekynä, mustekynä vai geelitussi?

- Sori, pyyhittävää mustekynää ei just nyt ole violettina, mutta pyydän naapuriluokasta.

 

Hienosäätöä

- Onko lämpötila sopiva?

- Kiva kuulla. Entä valot?

- Toki, laitan sälekaihtimia kiinni, ettei häikäise.

- Tuntuuko tuoli hyvältä?

- Laitetaan tyyny sinne taakse. Noin.

- Mitenkäs taustamusiikki tänään?

- No, voi harmi, Minä voin kipaista hakemassa kännykän laturin.

 

- Haluatko avata kirjan itse?

- Hienoa, entä selaatko sivunumeronkin?

- Ei hätää, ope auttaa. Tässä sivu 12 ja tehtävä 3.

- Et siis halua lukea tehtävää itse?

- Laitetaanko e-tehtäväkirja päälle vai lukeeko ope?

- Aha, käy ihmeessä vessassa - 10 min?

 

- Okei, et siis tykkää kirjoittaa? Ei se haittaa.

- Haluaisitko sanella vastaukset e-ohjelmaan vai kirjoittaako ope?

- Vain niin. Olisiko sitten 4 tai 5 vähemmän tylsiä tehtäviä?

- Niinkö? Siis rasittaa ajatella.

- Ok, siis haet automaatista energiajuoman ja lepäät vähän säkkituolissa.

- Kiva että vartti riittää.

 

Lopputulema

- Hienoa, että tänään olit tunnilla, toimit yhteistyökykyisesti, osoitit kiinnostusta opiskelua kohtaan. Otit myös vastaan opettaja ohjausta, tukitoimia ja toimit parhaasi mukaan. Ansaitset pinkin hyvän työskentelyn merkin Wilmaan: teithän 10 minuuttia lähes oma-aloitteisesti töitä.

 

On se kummallista, että opettajat valittavat, että oppimistulokset vain heikkenevät. Lisäksi vielä hokevat, etteivät oppilaat tee mitään. Katsoisivat peiliin. Lopettaisivat määräilyn. Alkaisivat vihdoin toteuttaa oppilaslähtöistä pedagogiikkaa.

 

Se on opettajan vika

Se on opettajan vika

 

Koetulokset

Jos oppilas saa kokeesta hyvän numeron, se on yksin oppilaan ansio: kertoo suvereenista osaamisesta, taidokkuudesta ilman työntekoa tai taitavasta huijaamisesta.

Jos koe ei mene odotetusti, se on opettajan vika: koe oli vaikea, kysymykset vääriä tai epäselviä, arvostelu tiukka, koealue liian laaja ja lukuaikaa vähän. Pahimmillaan arvosana on annettu pärstäkertoimella tai nopalla.

Opettaja on myös opettanut huonosti, jopa väärällä metodilla. Tehtävät tunneilla ovat olleet tylsiä, pitkiä, lapsellisia, outoja ja erityisesti liian paljon lukemista ja kirjoittamista vaativia.

 

Tuntityöskentely

Jos oppilaan työskentely tunnilla sujuu, se johtuu oppilaasta, joka pulppuaa sisäsyntyistä kiinnostusta opittavaa asiaa kohtaan. Hän on ahkera, omatoiminen ja tietäväinen.

Jos tuntityöskentely takkuaa, se on opettajan vika. Opettaja ei osaa motivoida töihin. Opettaja on liian lepsu, jolloin ei osaa pitää kuria; tai liian vaativa, jolloin on natsi. Opettajalta puuttuu huumorintajua eikä hän ymmärrä oppilaita.

Opettaja on laittanut tai uhannut laittaa merkintöjä. Huomauttanut huonosta käytöksestä. Patistellut töihin toistuvasti. Loukannut asiattomilla kommenteilla. Kieltänyt fysiologiset tarpeet, kuten vessaan menon. Tuhonnut työskentelyilmapiirin valittamalla tai jopa huutamalla.

 

Kodin ja koulun yhteistyö

Jos oppilas saa koulusta hyvää palautetta kotona, oppilas on itse oivaltanut, kuinka toimia menestyksekkäästi: hän on itseoppinut niin ryhmä- kuin yksilötyöskentelyssä. Sosiaalinen ja akateeminen nero, oppimistekniikkamestari.

Jos huoltajat kotona ripittävät oppilasta kouluhommien huonosta hoidosta, se on opettajan vika. Hän on turhaan laittanut merkinnän Wilmaan, tulkinnut tilanteen väärin. Hän on ottanut oppilaan silmätikuksi puuttumatta muiden toimintaan.

Pikkuasioista nillittänyt. Huonon päivänsä purkanut. Virkaintoinen. Ammattitaidoton. Joustamaton.

Opettajan takia vanhemmat huutavat, kiristävät viikkorahan menetyksellä ja uhkaavat kotiarestilla.

 

Elämä koulun jälkeen

Jos oppilas loistaa oppiaineen tietotaidoissa koulun jälkeen, se on oppilaan ansiota. Hän toipui opettajan aiheuttamista, oppimisen estäneistä traumoista urhoollisesti. Ei antanut lannistuksen masentaa, vaan oppi kaiken myöhemmin omin avuin.

Jos oppilas ei menesty koulussa opetetuissa asioissa jatkoelämässä, se on opettajan vika. Opettaja on tuhonnut oppimisen mahdollisuuden: tehnyt oppiaineen vastenmieliseksi, toiminut epäoikeudenmukaisesti, arvioinut sydämettömästi.

Niinpä on outoa, että arkaistinen opettajan ammatti elää edelleen. Miksi kukaan enää haluaa tuollaiseen tarpeettomaan ja oppilaan elämää haittaavaan hommaan? Otapa selvää!

Opettajan uusi elämä

Opettajan uusi elämä

 

Vuoden vaihtuessa alkaa opettajan uusi elämä. Se pohjautuu 7-kohtaiseen OPEN SMILE -hyvinvointiohjelmaan, jonka on laatinut pedagogeihin erikoistunut personal trainer. OS-malli tähtää työhyvinvoinnin paranemiseen puuttumalla opettajien uupumuksen klassisiin juurisyihin.

 

Luovun kateudesta

En kadehdi kollegan parempaa lukujärjestystä, helpompaa opetusryhmää tai onnistumista haastavan opetusryhmän kanssa. Kollegan saamat uudet opetustilat, suuremmat materiaalimäärärahat ja erityisopettajan tuki eivät haittaa. Päinvastoin olen kiitollinen kaikesta, mitä itsellä on ja mitä muut saavat: kaikki hyvä korottaa yhteistä hyvinvointipottia.

 

Hallitsen himoni

En himoitse ylennystä rehtoriksi tai tiimivetäjäksi. Asetan oppitulosten riman matalalle, mihin pyrin myös keskinkertaisilla tuntisuunnitelmilla. Itseeni kohdistuvan tunnustuksen ja positiivisen palautteen valokeilan sammutan. Tiedostan, että työtä tehdään työn itsensä eikä tulosten vuoksi: ruohonjuuritason työ on arvokkainta.

 

Lopetan mässäilyn

En syö opettajanhuoneessa keksejä komeron pohjalta. Karkkitarjoilussa otan enintään kolme suosikkinamia ja kieltäydyn santsikakkupalasta. Naposten vain kerran päivässä ja juon kahvia puolet vähemmän. Ymmärrän, että ravinto on ihmiskoneen peruskäyttövoima: vain viisaasti syöden voi jaksaa työelämässä 70-vuotiaaksi kuolematta kansansairauksiin.

 

Sammutan laiskuuden

En siirrä kokeiden korjaamista väsymyksen tai mukavamman tekemisen vuoksi. Teen koulun yhteiset tehtävät ajallaan. Otan mieluusti sihteerin tai projektinvetäjän vastuun. Delegointi-sanan poistan sanavarastostani. Opettajan uusi elämä on aikataulutetun ahkeraa: kun löysät on poissa ja kaikki kalenteriin merkattuna, ehtii ja jaksaa.

 

Tainnutan ylpeyden

En leuhki oppilaideni tekemillä hienoilla töillä, esityksillä tai opiskelumenestyksellä. Vaikenen keksimistäni uusista opetuskikoista ja jätän esittelemättä rakentamani opetusmateriaalit. Salaan saamani kehut ja piilotan lukuvuoden päätöslahjat. Sen sijaan rakennan yhteisöllisyyttä huomioimalla toisten tekemisiä: kiitän oven avaamisesta, kehun uutta kampausta ja tuen uusia ideoita.

 

Kohtuullistan työmäärän

En ahnehdi ylitunteja, lisätehtäviä ja projekteja. Vastailen viesteihin vain virka-ajalla enkä toimi proaktiivisesti. Priorisoin tehtävät keskittyen oleelliseen. Suodatan pois mahdottomat ja opettajan koulutuksen ulkopuoliset tehtävät. Oivallan, että vähemmän on enemmän: satsaan oppitunnilla läsnäoloon ja opettamiseen.

 

Hillitsen negatiiviset tunteeni

En menetä malttiani tai korota ääntäni oppitunneilla. Puhun aina harkitun kohteliaasti ja ohjaan oppilaita kypsän aikuisen lempeydellä - provosoitumatta. Ymmärrän, että vain asiat riitelevät, eivät ihmiset. Selätän negatiivisen positiivisella: näen, sanoitan ja keskityn myönteisiin huomioihin.

 

Lupaan noudattaa Open Smile -hyvinvointiohjelmaa tunnollisesti, mikäli kaikki kollegat myös osoittavat toimivansa 100 %:sti saman ohjelman mukaisesti.

Suomen opettajien itsenäisyys uhattuna

Suomen opettajien itsenäisyys uhattuna

Hyvät opettajat ja muu Suomen sivistyneistö!

Niin kuin monesti ennenkin jälleen kerran on Suomen opettajien itsenäisyys uhattuna vakavasti. Tällä kertaa hyökkäyksiä vyöryy kolmelta taholta yhtä aikaa, joten tilanne koettelee kestokykyä erityisen ankarasti.

 

Opettajien itsenäisyys uhattuna itäisten aatteiden vuoksi

Kouluihin ovat salakavalasti soluttautuneet yksilöllisyys ja inkluusio, joiden vuoksi opettajasta on tehty räätäli, joka mittatilaustyönä opettaa haastavat tuen tarpeelliset sekä simultaanisti vasemman käden tehdastuotantona 75 %:n enemmistön.

Auktoriteetillisesta opettajasta aate on muovaamassa toverillista ja tulosvastuullista urheiluvalmentajaa. Didaktisen oppisisältöön paneutumisen sijaan hän psyykkaa oppilaita itseohjautumaan opiskeluunsa, arvioimiseensa.

Lisääntyvä tiimityö syövyttää opettajan päätös- ja toimintavaltaa. Demokraattisissa palavereissa ja mediassa opettajan ääni himmenee massojen alle. Huoltajat, oppilaat, sosiaalityöntekijät, hoitotahot, yleinen mielipide ja päättäjät ohjailevat opetushenkilöstön sijaan koululaivaa.

 

Opettajien itsenäisyys uhattuna läntisen teknologian hyökyaallokossa

Samaan aikaan lännestä pyrkii kännyköiden sissijoukkoja murentamaan opiskelun kivijalkaa eli opettajan ohjeiden mukaista, keskittynyttä työskentelyä. Opettajien voimat valuvat kännykkämyrskyistä selviämiseen. Silti länsimieliset näkevät somessa surffaamisen estämiset moraalisena panikoimisena ja kannattavat tuntiluovutuksia kännyköille.

Tekoälyn raketit iskevät myös yhä useammin opettajien opetus- ja arviointityöhön. Älykone ei auta opettajaa arvioinnissa eikä kannusta oppilasta ajattelemaan. Sen sijaan tekoäly himmentää opettajan seinäkukkaseksi, koska oppia voi aivoja vaivaamatta kopioimalla.

Uusiutuvan energian suosimisen takia opetustyö estyy tehokkaimmin. Oppilailla ei nimittäin ole käyntivoimia opiskella, ellei aurinko paista hyväntuulisesti. Niinpä talven pimeinä tuulettomina päivinä opetustyö on täysin jumissa energiapulan sanelemana.

 

Opettajien itsenäisyys uhattuna pula-ajan kurimuksessa

Eskaloituvan konfliktin pelko on rapauttanut koulutalouden, joten opettajat palelevat seinistä säästetyissä kouluissa. Heiltä on myös usein viety oikeus omaan, selkeärajaiseen tilaan. Sen sijaan vellotaan täpötäysissä oppilaiden säilytyskeskushalleissa.

Rahapula on tyhjentänyt koulujen materiaalilaarit tyhjiin. Niinpä opetusta ulkoistetaan pihalle ja käytetään toiminnallisia metodeja luku- ja kirjoittamistehtävien korvaamiseen. Kirjojen sijaan opettajat pakkovalitsevat digimateriaaleja, sillä moderniin tulevaisuuteen satsaamisesta ei tingitä.

Opin ja aikuisen nälkäisille oppilaille opettajalla on tarjota vain petkutusleipää: jokunen tukitunti, erityisopettajan käväisy, lakisääteinen palaveri ja pari ystävällistä sanaa. Lisäksi vaikutusvaltaiset huoltajat käyvät mustan pörssin kauppaa pienryhmä- ja tutkimuspaikoista sysäten alempisäätyiset isompaan ahdinkoon.

 

Opettajien itsenäisyys uhattuna – vaan ei menetetty

Tässä haastavassa tilanteessa koko Suomen sivistyneistön on käytävä yhtenä rintamana vihollisia vastaan. Opettajien ammatti ja koulurauha voivat säilyä, kun valetaan uudelleen opetustyöhön kantava pohja. Erityisasiantuntijana opettaja tietää parhaiten, kuinka työ menestyksekkäästi tehdään. Taistelkaamme yhdessä itsenäisen opettajuuden puolesta!

Kun opettaja sairastuu

Kun opettaja sairastuu

 

Kun opettaja sairastuu, hän keskittyy 100-prosenttisesti paranemiseensa. Onhan viranhaltijalla KVTES: in mukaan oikeus sairauslomaan, jos hän sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi on estynyt hoitamasta työtään.

 

Milloin opettaja ei ole sairauslomalla?

Koska opettajan keskeisin työväline on pää, eivät sairaudet pään alapuolella yleensä oikeuta sairauslomaan. Yksijalkainen tai -kätinen pärjää esteettömän ergonomisissa kouluissa leikiten ja saa luonnollisesti oppilasapua. Kaksikäsiongelmatkaan eivät haittaa, sillä opetyöhön riittää puhekyky. Vähäpätöiset kirjoittelut hoituvat Wordin sanelutoiminnalla.

Flunssassa vastuullinen opettaja käyttää FP2-maskia ja ääneti ohjaa luokkaa olemuksensa auktoriteetilla ja kirjaimilla. Jalkoväliprobleemit hoidetaan vaipoilla, alakuloisuus ottamalla itseä niskasta kiinni ja väsymys nukkumalla. Sivistyneet opettajat myös tietävät: "Jollei sauna, viina ja terva auta, niin kipu kuolee huutamalla alastomana lattialla."

Päähän liittyvissä sairauksissa noudatetaan 50 %:n sääntöä. Jos opettaja muistaa yli puolet asioista, on suurimmaksi osaksi pukeissa ja käyttäytyy useimmiten adekvaatisti, hänet luokitellaan terveeksi.

 

Miten opettaja viettää sairauslomaa?

Yhteiskuntatietoinen opettaja sairastuu ensisijaisesti lomilla, jolloin hän ei saa sairauslomaa, koska olisi kohtuutonta vaatia tuplalomaa. Opettajan lomia ei myös siirrellä, koska niitä on jo liikaa. Kutsumusopettaja kaatuu vasta koesuman tai tapahtumien jälkeen. Suunnittelun eksperttinä hän ennakoi sairastumisensa valmistellen tunnit sairaustulevaisuuteenkin.

Löyhämoraalisinkin opettaja soittelee rehtorille viimeistään päivystyksessä letkuissa pötkötellessään. Luettelee selkeästi ja tarkasti oppituntien tehtävät ja tavaroiden hyllysijainnit; huomioiden tukilomakkeelliset, joita on vain ¼ opetusryhmästä keskimäärin.

Hoitohenkilökunnan koululaisten ongelmiin opettaja paneutuu syvällisesti. Jos opettaja sairastuu pidemmäksi aikaa, hän perehdyttää sijaisen, suunnittelee opetuksen, korjaa oppilastöitä ja arvioi oppilaat.

Välittävä opettaja vastaa huoltajien Wilma-viesteihin, hoitaa yhteisvastuulliset asiat ja pitää yhteyttä kouluun.

 

Miten opettaja palaa sairauslomalta?

Opettajille kirjoitetaan useimmiten liian pitkä sairausloma. Nimittäin he alkavat jo lomalla purkaa viestitulvaa, kirjoittaa 30 asian muistilistoja, metsästää  kadonneita tärkeitä papereita, järjestellä sotkettuja opetustiloja ja -materiaaleja.

Opettajat selvittävät loman aikana puhjenneita oppilasongelmia ja hoitavat rästiin jääneitä YS-töitä iltapuhteet. Päivällä he laittavat villiintyneet opetusryhmät ruotuun tykittäen opetusta ja arvioitavia tehtäviä kaksinkertaisella teholla Orwellin Jysky esikuvanaan, sillä sijaisen jäljiltä pitää kiriä ja kuroa.

 

Miksi opettaja ei ole sairauslomalla?

Tilastojen mukaan lehtorit käyttävät kunta-alalla lääkärien kera vähiten sairauslomia. Miksi sairaudet, vammat ja onnettomuudet siis karttavat opettajia?

Viisaat opettajat elävät terveellisesti, oppikirjojen mukaan. Pikkusairaudet eivät alalle soveltuvan vahvoja hetkauta. Loput sairastumiset estää työn imu, jonka buustaama endorfiini pitää pöpöt ja peikot loitolla tehokkaasti.

Väärän opettajan päivä

Väärän opettajan päivä 

Oppilas 1 kertoo huolensa

Meiän tunti meni ihan pilalle, vaikka se tuli vaan vartin myöhässä. Tällä kertaa sen kakara ei muka ollu suostunu lähtemään hoitoon. Pate joutu lainaamaan sille kirjaakin, josta se suoraan luki. Ei me tajuttu mitään, mut se vaan hoki, että tästä katotte mallia.

Laitto tehtäviä tekemään ja itte tuijotti somessa Pentuliveä ja chattasi. Kun pyydettiin apua tehtäviin, se haukku saatanan idiooteiks. Ei persettä nostanu penkistä, saati mitään selittäny. Koe viikon päästä.

 

Oppilas 2 tilittää tapahtunutta

Meillä piti olla koe, mut sillä ei ollu papereita. Ei kuulemma suostu enää ilmaseks tekemään, kun toisten aineitten opet saa valmiskokeita. Se oli sairaan vihanen. Rauhoteltiin sitä kehumalla sen edellistuntia.

Saatiin ruutupaperi, johon kaikkien piti keksiä 5 kysymystä koealueesta ja vastata niihin. Kirjotettiin ihan hiljaa ja palautettiin paperit. Se ei halunnu niitä, vaan pakotti korjaamaan ne: 1 oikein 6, 2 oikein 7.

Osa jäi välitunniksi itku kurkussa pisteitä miettimään, koska ope huusi moneen kertaan, että kokeiden korjaaminen oli ihan perseestä eikä päästäny korjaamatta ulos luokasta.

 

Oppilas 3 purkaa turhautumistaan

Me oltiin ihan rauhassa tunnilla. Opiskeltiin omatoimisesti seuraavaa kappaletta, mut sit ope tuli tunnille. Se ei ollu hetkeekään hiljaa, heitteli paperitolloja ja pilkkas Veetin mopoa.

Sit se jauho siitä marsustaan ja kulki näyttämässä kuvia ja videoita kännykältään. Vartin se viipy vessassa. Sillon päästiin tehtävissä vähän eteenpäin, mut lopputunti oli yhtä hulabaloota. Se sai ärsytettyä Veetin ja ne melkein tappeli.

Ois voinu käydä pahasti, mut se päätti tunnin aiemmin, että ehtis ”hoidella vähän asioita” ruokavälkällä. Paskat, pitsalle se menee aina, kun ei koulueineet maita.

 

Opettajahuoltotyöryhmän lausunto opettajan koulutyöstä

Opettajan käytöksen takaa löytyi psykologin tutkimuksessa selkeitä opettamishaasteita, joten opettaja siirretään tehostettuun opettamisen tukeen, jossa hän opettaa painopisteittäin.

Esimerkiksi hän voi käyttää itseohjautuvia metodeja, Google Formsin itse korjautuvia kokeita ja keskittyy opetuksessa vain perusasioihin. Lisäksi suositellaan opetettavaksi mahdollisimman paljon pieniä luokkia.

Erityisen tärkeää on, että oppilaat eivät provosoi opettajaa, vaan kannustavat. Opettajan puhelahjat, vilkkaus ja somettaminen tulisi nähdä vahvuuksina, jotka oppilaat valjastavat taidoillaan opetuskäyttöön.

Myöhästelyiden, unohteluiden ja tekemättömyyksien sijaan syytä keskittyä onnistumisiin ja antaa niistä positiivisia merkintöjä – näin vahvistaen toivottua käytöstä.

Väärän opettajan päivä

Opettamisen uusi tukimalli

Opettajalla meni tunteisiin

Opettajalla meni tunteisiin

Käynnistetään

Levollinen kahvi – Hesari -hetki särkyi, kun opettaja säntäsi etsimään koeoriginaalia. Pian hän kuitenkin istui bussissa iloisena. Olisi lyhyt päivä lempitunnin eli koetunnin kera – ilman iltapäiväangsti-hälinä-hepuli-tuntia.

Opettaja avasi ope-huoneen oven kiitollisena hymyillen. Tuoreiden korvapuustien kasa todisti, että perjantaipullavuorokin toimi kitkattomasti. Ihanaa, että saisi makunautinnon viikon palkaksi.

Perhosjännite vatsassaan opettaja avasi Wilman: vain yksi kokeesta poissa, mutta työhyvinvointikyselyyn vastattava, palaveri sovittava Annan poissaoloista ja teemapäivän aikataulukko tehtävä. Ja kaikki tänään.

Opettajaa ahdisti. Miten selviäisi lisähommista? Mielessä kaihersi pettymys perjantain venymisestä taas. Turhautti viestit, palaverit, kaikki sälä.

 

Nyt mennään

Opettaja avasi pulisevalle luokalle oven. Nuori energia tarttui opettajaan. Ohjauslauseet tulivat rutiinilla selkärangasta. Niinpä hän johdatteli huumorin kepeydellä oppilaat töihin.

Opettaja oli suorastaan ylpeä näyttelijäntyöstään. Tyytyväisenä hän katseli tehtävien edistymistä. Hän tunsi olevansa osaava – omalla vahvuus- ja mukavuusalueellaan.

Välituntivalvonnassa opettaja erotteli pari painijaa, rauhoitteli juoksevia. Meteli humisi päässä. Huolestutti. Seuraavan tunnin hän risteilisi kahdessa luokassa kollegan poissaolon takia. Niinpä tuntisuunnitelmat vaihtuivat opetuksesta itsenäisiin tehtäviin, vaikka vaikein asia menossa.

Molemmat luokat olivat tosi levottomia. Vain tunnollisimmat tekivät töitä. Neuvoa opettaja ei ehtinyt juuri ketään. Kaikki jäi kesken. Kuin juoksentelisi labyrintissa päätyen aina umpikujaan tai olisi riepoteltava räsynukke.

 

Lisätään kaasua

Kokeeseen tulijat marmattivat isoa koealuetta, vaativat kertausaikaa ja kotiin pääsyä kokeen tehtyään. Parilta puuttuivat kirjoitusvälineet, yksi ei suostunut istumaan paikallaan. Opettajan piti kiljaista oppilaat hiljaisiksi tiukasti mulkoillen.

Opettaja tunsi adrenaliiniryöpyssä syyllisyyttä yleiskivalle luokalle ärisemisestään. Hän jämähti päänsärkyisenä tuijottamaan luokan peräseinää, kunnes havahtui tehtävävuoreen.

Hyvinvointikyselyssä kysymykset kohdistuivat fyysiseen ergonomiaan työtuoleista sopivaan lämpötilaan, ja niitä riitti. Opettaja vajosi regressioon ja vastasi läpällä – kiirekysymykseenkin 0.

Oppilaiden poistuttua opettaja kommentoi mekaanisesti Pilvin opintoja, lähetti lomamatkalaiselle tehtäviä, järjesti uusintakokeen, kirjasi päivän merkinnät, tarkisti koevarauksia, teki Classroomiin tehtävän. Lisäksi hän viestitti Annan palaverista ja teki teemapäivätaulukon.

 

Pysähdytään

Opettaja tulosti taulukon, sulki koneen huokaisten. Ensi viikko alkaisi puhtaalta työpöydältä. Tyhjässä ope-huoneessa monistuskone piipitti paperitukosta. Vartin taistelun jälkeen kone antautui yhteistyöhön, mutta taulukko tuli ruttusottuna – ja taulukon tallennus oli unohtunut.

Keittiönurkassa opettaja katsoi tyhjää korvapuustilautasta. Vesi kihosi silmiin. Hän ihmetteli, miten häneltä – aina järkevältä - meni tunteisiin yksi pullatta jääminen.

Opettajalla meni tunteisiin

Tunteethan eivät kuulu työpaikalle?

Kuva: Kamala luonto

Testaa tietojasi tunteista ilmaiseksi tästä.

Opettaja syyslomalla

Opettaja syyslomalla

 

Lennot olivat tuntuvasti kallistuneet, joten opettaja päätti syyslomalla nauttia Suomen syksyn värikkäimmästä hetkestä kotosalla. Kerrankin olisi aikaa oleilla, kello kaulassa juoksematta.

 

Kassajonossa

- Kato, meiän ope. Sillä on kärryssä ainakin 6 pakastepitsaa.

- Ja niitten alla iso laatikko kaljaa.

- Entäs nuo irtokarkkipussit. Tsiisus mikä sokeriaddikti.

- Onkohan sillä alkoholiongelma?

- Vai syömishäiriö?

- Tai joku henkilökohtainen draama. Ihan yksin kaupassakin.

- Masennus ainakin. Kato sen naamaa.

 

Ystävän kanssa syömässä

- Masa oli taas saanu Wilma-merkinnän. Oli muka kotitehtävät tekemättä. Minkäs sille voi, jos ei osaa. Tosi paljon kannustaa tollanen. Kuitenkin oli alottanu yhtä tehtävää. Pitäis palkita. Masalla vielä se adhd, muttei ollenkaan huomioida, tueta.

- Masa ei tajua sen opetuksestakaan. Kirjotuttaa vaan hirveesti. Pätevä muka. On se kumma, että lisää palkkaa ruinaavat, vaikka lyhyet päivät ja järjettömän vapaat. Pitäis määrätä opettajat koulutukseen lomalla, kun ei osata ees opettaa.

- Sano nyt säkin jotain, opettajana. Ottanu meidän Masan silmätikukseen.

 

Kansallispuiston taukopaikalla

- Nyt se kännykkä pois.

- Mä pelaan tän pelin loppuun.

- Tää on jo kolmas kerta, vaikka kännyn piti jäädä autoon. Otit mukaan, perkele!

- Älä keuhkoo. Menee lomafiilis.

- Siis kenellä menee?

- Että pitää skitsota pikkuasioista. Mussuta nyt sitä sämpylää vaan.

- Nyt riitti. Autolle joka sorkka. Heti. Eikä leffalippuja tuu.

- Mutsi, ei millään pahalla, mut eiks tää oo vähän ylireagointia – tolleen opettajana.

 

Ilta uutisten äärellä netissä

- Opettajan opetusmetodit ja asenteet ovat keskeinen syy lukutaidon tason heikkenemiseen. Tämä käy ilmi kansallisesta tutkimuksesta, jossa vertailtiin 12-vuotiaiden luetun ymmärtämisen testin tuloksia opettajan tuntitoimintaan…

- Opettajat eivät puutu kiusaamiseen, kertoo Jokinen omaelämäkertansa julkistustilaisuudessa. Hänen kohdallaan kiusaaminen sai jatkua koko yläkoulun ajan. Tilanteet olivat ilmiselviä, mutta opettajat eivät huomanneet mitään…

- Jos kuka tahansa pääsee valeopettajaksi , ei opettajan työ tosiasiassa voi vaatia kummoista ammattitaitoa. Siinähän vain selitetään kirjasta asioita, jotka oppilas itse voisi lukea. Ei valeinsinööriltä lujuuslaskelmat onnistuisi. Niinpä opettajien palkkaus on yläkanttiin…

 

Syysloman jälkeen

- Ope, koska sä laitat päälle sen uuden H & M: n neuleen? Se väri pukis sua. Oisit vähän pirteemmännäkönen.

Opettaja syyslomalla

Opettaja tuulettaa loman alussa

Lomalla tulee tehdä asioita, jotka rentouttavat ja palauttavat työstä.

Edes tähtioppilaita ei kannata ajatella.

Kuva: Makeamame

Opettajan syyslaulu

Opettajan syyslaulu

 

Kouluun on tullut jo syys

Luokissa täys vetelyys

Opekin huokailessaan

syyslomaa odottaa vaan

 

Melskauksen taakse on jäänehet

innokkaat tähtioppilaat nuo

jotka unhoitti ope tuo

 

Väsynyt ope tuo

saapuu oppilaan luo

Neuvoo ja selittää

Mielekästä

Kehittävää

Opetustyö taas on

 

Niin katos turhautumus

Työstä taas uus näkemys

Luokassa ahkeroidaan

Opettajaa kuunnellaan

 

Luokkahan ohjaa näin

oppilaat ope vain

Tähtioppilaat on

hällä mielikuvissaan

Hymyillen, vitsaillen

tunnin pitäen

jaksaen kannustaa

 

Opetustyön

ytimessä

on tähtioppilaat.

 

Inspiraation lähteenä Olavi Virran Metsäkukkia

Tähtioppilaat kasvavat muiden varjossa
Metsätähden synkässä salossa loistavien valkoisten kukkien kauneus on innoittanut runoilijoita ja tarinoitsijoita.

Tekstilähde: Luontoportti

Kuva: Petri Heinonen Valokki - nettikasvio

Opi lisää opettajan arjesta Open salaisista kansioista

Opettajan pinkki päiväuni

Opettajan pinkki päiväuni

 

- Sähän oot ihan liekeissä. Mitä siellä koulussa oikein tapahtui?

- Käsittämätön ihme!

Aamulla

Tunnille tuleva oppilas kysyi , mitä tänään opittaisiin. Kaikki ottivat pyytämättä esille työvälineet, jotka olivat kaikilla mukana. Kännykät ilmestyivät parkkiin. Työrauha laskeutui kuin sumu syyskesäisen iltalammen ylle.

Tarkastettiin kotitehtävät, jotka oli kaikilla tehty. Selitin kielen rakenneasiaa esimerkkilausein doku-kameralla. Kyselin. Oppilaat vastailivat viitaten ja omaa vuoroaan odottaen. Vaikeutin tehtäviä. Kaikki olivat edelleen mukana. Tehtiin yhdessä tehtäviä. Kaikki kirjoittivat ja seurasivat opettajaa.

Siirryttiin itsenäiseen harjoitteluun. Parityöskentelyssä volyymit olivat hiljaiset, tehtävät etenivät vauhdilla. Kiersin neuvomassa haastavampia tehtäviä. Minua kuunneltiin. Tehtiin neuvoni mukaan. Moni myös jatkoi lisätehtäviin. Tunnin loppuun saakka työskenneltiin.

Päivemmällä

Ruokailun jälkeen kirjoitettiin esseetä. Kaikki tulivat ajoissa tunnille. Kotona ladatut koneet avautuivat moitteettomasti. Oppilaat laittoivat tekstin asettelut oma-aloitteisesti ohjeiden mukaan. Avoimista vihkoista löytyivät tekstien huolelliset suunnitelmat.

Autoin kirjoitusjumissa olevia ja minikappaleen kirjoittaneita apukysymyksillä laajentamaan tekstiään. Palautin sivupoluille eksyneen aiheeseen. Annoin vinkkejä otsikon hiontaan. Pohdin oppilaan kanssa sopivaa lopetustapaa. Opastin kaksoispisteen käyttöä. Ehdin myös neuvoa pilkkujen paikalleen laittoa sekä puuttua tekstissä vilisevään toistoon.

Kaikki tekivät työn loppuun asti. Pari oppilasta halusi vielä välitunnilla hioa esseen lopetusta omaleimaisemmaksi.

Iltapäivällä

Viimeisellä tunnilla valmistauduttiin kokeeseen kertausmonisteiden avulla. Kaikki työskentelivät ahkerasti. Tarkastuspisteillä oppilaat kävivät vuorotellen itse katsomassa oikeat vastaukset. Itse neuvoin koko tunnin ajan hankalissa kohdissa ja tarkistin oppilaiden avovastauksia soveltaviin tehtäviin.

Selitin. Kertasin muistisääntöjä ja vinkkien avulla sain oppilaita itse korjaamaan tekemänsä virheen. Tunnin lopulla suurin osa oli sitä mieltä, että koealueen asiat olisivat pääosin hyvin hallinnassa.

- Eikö oo huikeeta?

- Ei millään pahalla, mutta kuulostaa vähän lattean tavanomaiselta.

- Ei todellakaan: MÄ SAIN OPETTAA!

 

Opettajan päiväuni

Opettaja vietti kissanpäiviä *

Koulujen palvelumaksut

Koulujen palvelumaksut

Palvelumaksujen taustaa

Valtionosuuksien supistukset ovat pakottaneet koulut osin kaupalliseen toimintaan. Mallina koulun maksuihin ovat toimineet muun julkisen puolen, kuten terveydenhoidon käyntimaksut ja kirjastojen sakot.

Opettajan työaikaa ei enää käytetä ilman erilliskorvausta tehtäviin, jotka asiakas voi hoitaa itse tai ennakoinnillaan välttää. Opettajia muutos ei työllistä, koska Wilma-merkintä johtaa suoraan maksuun oppilaan koulu-tililtä.

Palvelumaksut toimivat bonuksina ahkerille opettajille, mikä johtaa laadukkaampaan työhön. Osa kerätyistä palvelumaksuista menee kuitenkin opettajien TYHY-kassaan, josta tasapuolisesti hyötyvät kaikki. Tällä tuetaan koulujen yhteisöllisyyttä, sillä palvelumaksujen momentit ja suuruudet on myös demokraattisesti päätetty opettajien YS-ajalla.

 

Keskeiset palvelumaksut

1. Kirjallinen muistutus tekemättömästä tai palauttamattomasta tehtävästä 1,-

    • Koevarauslistan tiedot, kurssisuunnitelmat ilmaisia

2. Luokkaan unohtuneen tavaran haku oppilaan kanssa alk. 1,-

    • Hintaan vaikuttaa luokan sijainti ja matkan kesto.

3. Oppitunnilta myöhästymismaksu 1,-

    • Ensimmäiset 10 min. ilmainen
    • Maksun voi välttää aktiivisella tuntityöskentelyllä tai positiivisella asenteella.

4. Poissaolon aikaisten tehtävien kirjaaminen 1,-

    • Ilmainen viimeistään viikkoa ennen poissaoloa nettilomakkeella

5. Kadonneen monisteen uusintakopio ja toimitus oppilaalle 0,50,-

    • Huom! Voi välttää ottamalla kuvan kaverin monisteesta.

6. Tunnilla tarpeettoman tavaran (esim. kännykkä, ulkovaatteet) poislaittamiskehotus 0,5, -

    • Tarpeellisten tavaran esille ottamiskehotus ilmainen 2 kertaa

7. Opetuksen keskeyttämismaksu 2,-

    • Häiriökäyttäytymisestä huomauttaminen 1–2 kertaa ilmainen

8. Wilma-kirjaus negatiivisesta toiminnasta 0,50,- 5,-

    • Luvalliset poissaolot ja positiiviset huomiot ilmaisia
    • Hinta määräytyy kirjaamisen vaativuuden ja käytetyn ajan mukaan.

9. Kokeen ja tehtävän palautuksen nopeutus eli pikakorjaus/ oppilas 0,5, -

    • Huom! Ei käytössä korjausruuhkan aikaan

10. Uusintakokeen tai tekemättömän kokeen tai tehtävän uudelleen tai räätälöidysti suorittaminen 1,-

    • Yleiset rästikoetilaisuudet oppilaan oma-aloitteisesti ilmoittautuessa ovat ilmaisia.

11. Oppitunnin piristys esim. vitsillä 2,-

    • Huom! Voi välttää oppilaan omalla myönteisellä puheella tai toiminnalla.

12.  Puuttuvan työvälineen (kynä, kumi, teroitin, kirja, paperi, yms.) lainaaminen 0,5 e

    • Huom! Kaverilta hiljaa lainaamalla voi maksun välttää.

Palvelumaksujen tulevaisuus

Toistaiseksi ilmaisia ovat opettajan tervehdykset, oppitunnilla hymyily ja juuri opetetun asian toistaminen viisi kertaa. Maksukohteet ja summat tarkistetaan lukuvuosittain.

Koulut velvoitetaan itse hankkimaan itse rahaa myös siksi, että lakisääteinen velvoite edistää opetustyön houkuttelevuutta ja alalla pysyvyttä, säilyy.

Koulujen palvelumaksut
Ensimmäisenä koulupäivänä opettajalle viedään omena koulumenestyksen varmistamiseksi ja opettajan niukkaa elantoa ajatellen. Tapa juontuu ilmeisesti 1800-luvulta, ja sitä on noudatettu Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Tekstin lähde: Kysy kirjastonhoitajalta

Opi lisää opettajan työstä Open salaisista kansioista

Kuvan lähde: Pixabay

Opettaja kiusaa

Opettaja kiusaa

 

Koulun opettajia istui kiusaamisesta syytettyinä oikeudessa. Kerrataanpa, miten tähän päädyttiin.

Liikunnanopettajaan kohdistui julkisen nolaamisen syyte. Liikuntatunnilla opettaja oli vaatinut oppilasta liikkumaan niin pontevasti, jotta tämä oli alkanut hikoilla, punastua ja läähättää. Muut oppilaat olivat nyrpistelleet nenäänsä ja röhkineet possun äänillä oppitunnin jälkeenkin. Opettajan olisi tullut estää hikoilu tai päästää hikoileva loppupäiväksi kotiin.

Matematiikanopettajaa puolestaan syytettiin laittomasta uhkailusta ja kiristyksestä. Opettaja oli toistuvasti pelotellut oppilasta kokeen ja kurssin nelosella. Hän oli patistellut myös laskuhalutonta oppilasta siten, että ei antaisi tukiopetusta ennen kokeita, ellei kännykän tilalle vaihtuisi laskin ja kirja avautuisi. Opettajan olisi täytynyt sen sijaan kannustaa ystävällisesti ja tarjota oppilaalle tukea.

Äidinkielenopettaja sai syytteen oppilaan pakottamisesta. Opettaja oli määrännyt oppilaan lukemaan kokonaisen kirjan, vaikka oppilas olisi halunnut katsoa sen sijaan elokuvan, joka kirjasta oli tehty. Vakavuutta vielä lisäsi kirjan itse hankkiminen, määräaika lukemiseen ja koe kirjasta. Opettajan olisi pitänyt sallia valinnanvapaus, koska perustuslaki takaa henkilökohtaisen vapauden.

Historianopettajalla oli syyte syrjinnästä. Hän oli uhrin sanoin ignoorannut eli rajannut oppilaan puheoikeutta oppitunnilla, mikä vuoksi oppilas koki jääneensä ryhmän ulkopuolelle. Opettaja ei ollut antanut oppilaan tunnista toiseen kommentoida aseiden tehoja, kertoa action-peleistä ja räiskintävideoista. Opettajan tehtävä olisi ollut integroida oppilaan kiinnostus opetuksen osaksi.

Luokanvalvojaa odotti syyte perättömien juorujen levittämisestä. Hän oli useaan otteeseen kertonut oppilaan huoltajille Wilma-viestein, miten oppilas muka oli työskennellyt oppitunnilla heikosti, motivoitumattomasti ja salaa vilkuillut kännykkää. Oppilaan huoltajat olivat rajoittaneet oppilaan vapaa- ja ruutuaikaa, minkä oppilas koki kohtuuttomana seurauksena valheista – eihän luokanvalvoja edes voinut todistaa muiden oppiainetuntien tapahtumia. Opettajan olisi täytynyt tarkistaa juorujen oikeellisuus ennen viestintää ja pyytää lupa informaation välittämiseen.

Paikalllislehti seuraa historiallista oikeudenkäyntiä, jossa ensi kerran koulukiusaajina ovat opettajat ja uhreina oppilaat. Ilmiön yhteiskunnallista merkittävyyttä korostaa, että kaikki kiusaajat ovat saman koulun opettajia. On siis syytä olettaa, että esille tullut tapaus on vain jäävuoren huippu.

Opettaja voi olla kiusaaja.

Kiroilevan siilin mielipide kiusaamisesta

Siihen aikaan kun opettaja sihteerin sai

Siihen aikaan kun opettaja sihteerin sai

 

Sihteeri tarjoili premium-pavuista valmistamansa kahvin päivän tunnelmaan sopivasta Muumi-mukista. Päivän materiaalit hän oli jo aiemmin kasannut tuntikohtaisiin pinoihin äänieristetyn, design-sisustetun yksityistyöhuoneen tiikkipöydälle. Hän oli myös vaivihkaa sujauttanut asuun sopivat sisäkengät pehmeän, aitonahkaisen lepo-työ-tuolin viereen.

Muistettavat asiat aikatauluineen sihteeri oli listannut sekä nopeasti vilkaistavaan A-neloseen että ohjelmoinut rannetietokoneeseen. Aamupalaverissa sihteeri vielä tiivisti saapuneiden Wilma-viestien, sähköpostien, tiedotteiden, kyselyiden ja halutessa myös uusimpien työjuorujen sisällöt, joihin ehdotti tarvittavat toimenpiteet – yleensä jo valmiin vastausaihion kera.

Aamutuokioon kuului vielä hierontavartti mieliäänimaiseman kera monitoimituolissa, sillä aikaa kun sihteeri ohjasi oppilaat nimetyille paikoilleen luokassa, keräsi kännykät, kirjasi poissaolijat, huolehti kaikille työvälineet esille, rakensi luokkaan työrauhan ja selosti tunnin tapahtumat. Rannetietokoneen livertäessä opettaja asteli viereiseen luokkaan.

Koska sihteeri oli käynnistänyt ja tarkastanut kaikki AV-laitteet, opettaja pääsi heti ammentamaan tietämystään hipihiljaisille opinjanoisille havaintomateriaalin kera. Sihteeri oli nimittäin tehnyt hienoin kaavioin, minivideoin ja osallistavin visailuin varustetun Power pointin opettajan ohjeilla. Opettaja keskittyi vain vuorovaikuttamaan, opastamaan.

Niin opettajan päivä eteni kitkattomasti rannetietokoneen ohjaamin äänin, valomerkein ja viestein paikasta ja tehtävästä toiseen hyvinvointi edellä. Sihteeri huolehti häiriöttömistä välitunneista taukojumppineen ja virvokkeineen sekä vahti lakisääteisen 30 min. ruokatauon toteutumista gourmet-noutolounaineen. Jos oppitunti nosti opettajan pulssia, sihteeri ilmestyi automaattisesti oven taakse ottamaan vastuun oppimisen ilon hetkeksi kadottaneesta, vessaretkeläisestä tai puheripuliin sairastuneesta.

Sihteeri esikorjasi kokeet ja esseet, laski pisteet ja kirjasi tulokset järjestelmiin, huolehti merkinnöistä, viestinnästä. Koepinot ja lisämateriaalit hän monisti valmiiksi tunneille ja tarkasti luokkatilan myös oppitunnin jälkeen. Ennen kaikkea sihteeri toimi yhteyshenkilönä opettajan ja muun maailman välillä: opettajaa lähestyttiin aina sihteerin kautta. Vain aidoissa ammattitaitoasioissa sihteeri varasi ajan opettajan kanssa puhumiseen tai viestimiseen henkilökohtaisesti täytetyn esitietolomakkeen kera.

Mikäpä siinä oli maestron tehdä erityisasiantuntijan työtä kärkiosaamiseensa keskittyen.

Opettaja ja sihteeri tekevät yhdessä työtä tehokkaasti.

Roope Ankan sihteeri Neiti Näpsä

Kuvalähde: https://www.akuankka.fi/hahmo/12/neiti-napsa