Kevätjuhlassa harva silmä pysyy kirkkaana, sillä Suvivirsi liikuttaa. Opettajille kevätjuhlan päättävä veisu on erityisen vahva. Vuosittaisessa riitissä on syvää alkuvoimaa.

Jo joutui armas aika

Runo kertoo, että vihdoinkin kauan odotettu loma on edessä. Loputtoman pitkien ja haastavien taisteluiden jälkeen se tuntuu uskomattomalta.

On kuin tiukalle kieritetty painesidos yhtäkkiä vapautettaisiin ja veri alkaisi virrata. Asemasodan loukossa ollut sotilas havahtuu aselepoon.

Koittaa 10 viikon vastuuvapaus oppilaista. Se on opetustyön ykkösarmaus.

Joka paikkaa koristaa kukkanen

Opettajille tuodaan keväisin kukkasia. Koti muuttuu ruusutarhaksi, vaikka rehtori lupasi palkatessa verta, hikeä ja kyyneliä. Totuus yllättää!

Tihkua silmiin tuo, että kukkaset kertovat työn hedelmistä. Opettaja harvoin niistä nauttii, sillä ne tipahtavat yleensä puusta vasta jatkokouluissa, töissä ja elämässä.

Tosi opettajalle riittää rehevä raakile. Vain kissat elävät kiitoksella.

Suopi lämpö auringon

Vetoisilla käytävillä ja ulkovalvonnoissa hytissyt opettaja iloitsee luonnon lämmöstä. Kunnan säästöjen vuoksi luokissa palelu on myös ohi ja adrenaliinin tuomat valheelliset lämpöpiikit.

Aidoin hymy syttyy opettajalle auringon hormonivoimista. Kaikki ne muna-, tissi- ja peppupuheet. Tyttö- ja poikabakteerien punastuttava sekoittuminen. Ujot käsi kädessä kulkemiset.

Nuori lempi tunnetusti keväisin kohottaa oppimispotentiaalin ja -halun tappiin.

Luonnon uudeks luopi

Suvivirsi liikuttaa, sillä opettaja löytää sisältään kadonneen lempeän puoliskonsa. Poliisi-palomies-toimitusjohtajan käskyjen ja kieltojen sijaan hän osaa myös jutustella kiireettä, jopa hymyillä.

Opettaja herää lukuvuoden roolihorteesta. Työopettajan viitta vaihtuu lomaopettajan vetimiin. Opettajasta tulee ihminen.

Tämä vuosittainen nahkanluonti on opettajien nuorekkuuden ja pirullisuuden salaisuus.

Taas niityt vihannoivat

Vasta kevätjuhlassa opettaja näkee vihreää. Hupparihemmosta pukumieheksi, pissiksestä kukkamekkoneidoksi. Hölinäautomaatista vakavikoksi, vahanaamasta niiaajaksi.

Arjessa hän on nähnyt punaista, kitkenyt rikkaruohoja. Eikö se vieläkään opi? Eikö tämä meno muutu? Merkki, puhuttelu, istunto.

Opettajalle kirkastuu, mitä kasvatustiede tarkoittaa!

Linnut laulujansa visertää kauniisti

Soinnikas siivekkäiden konsertto muistuttaa, että vielä on oppitunneilla kaunista puhetta. Kaikki ei ole vittuperkelettä, ei vois vähempää kiinnostaa ja tylytykitystä.

On vain ollut äänenmurros, teinin pakkonegaatio, joka sulaa pehmeäksi kehräykseksi. Syksyn uhittelija ja omien rajojen vetäjä syö keväällä jo kädestä.

Nautinnon hetki on lyhyt. Syksyllä Miten ihmisille puhutaan -levyn pyöritys alkaa taas.

Ihmeitä julistaa vuosi vuodelta

Suvivirsi liikuttaa opettajan. Se kertoo ihmeestä: tästäkin lukuvuodesta on selvitty. Ohi on 190 päivää sisäsiistiä puolipäivätyötä mitä miellyttävimmässä seurassa.