Koetulokset
Jos oppilas saa kokeesta hyvän numeron, se on yksin oppilaan ansio: kertoo suvereenista osaamisesta, taidokkuudesta ilman työntekoa tai taitavasta huijaamisesta.
Jos koe ei mene odotetusti, se on opettajan vika: koe oli vaikea, kysymykset vääriä tai epäselviä, arvostelu tiukka, koealue liian laaja ja lukuaikaa vähän. Pahimmillaan arvosana on annettu pärstäkertoimella tai nopalla.
Opettaja on myös opettanut huonosti, jopa väärällä metodilla. Tehtävät tunneilla ovat olleet tylsiä, pitkiä, lapsellisia, outoja ja erityisesti liian paljon lukemista ja kirjoittamista vaativia.
Tuntityöskentely
Jos oppilaan työskentely tunnilla sujuu, se johtuu oppilaasta, joka pulppuaa sisäsyntyistä kiinnostusta opittavaa asiaa kohtaan. Hän on ahkera, omatoiminen ja tietäväinen.
Jos tuntityöskentely takkuaa, se on opettajan vika. Opettaja ei osaa motivoida töihin. Opettaja on liian lepsu, jolloin ei osaa pitää kuria; tai liian vaativa, jolloin on natsi. Opettajalta puuttuu huumorintajua eikä hän ymmärrä oppilaita.
Opettaja on laittanut tai uhannut laittaa merkintöjä. Huomauttanut huonosta käytöksestä. Patistellut töihin toistuvasti. Loukannut asiattomilla kommenteilla. Kieltänyt fysiologiset tarpeet, kuten vessaan menon. Tuhonnut työskentelyilmapiirin valittamalla tai jopa huutamalla.
Kodin ja koulun yhteistyö
Jos oppilas saa koulusta hyvää palautetta kotona, oppilas on itse oivaltanut, kuinka toimia menestyksekkäästi: hän on itseoppinut niin ryhmä- kuin yksilötyöskentelyssä. Sosiaalinen ja akateeminen nero, oppimistekniikkamestari.
Jos huoltajat kotona ripittävät oppilasta kouluhommien huonosta hoidosta, se on opettajan vika. Hän on turhaan laittanut merkinnän Wilmaan, tulkinnut tilanteen väärin. Hän on ottanut oppilaan silmätikuksi puuttumatta muiden toimintaan.
Pikkuasioista nillittänyt. Huonon päivänsä purkanut. Virkaintoinen. Ammattitaidoton. Joustamaton.
Opettajan takia vanhemmat huutavat, kiristävät viikkorahan menetyksellä ja uhkaavat kotiarestilla.
Elämä koulun jälkeen
Jos oppilas loistaa oppiaineen tietotaidoissa koulun jälkeen, se on oppilaan ansiota. Hän toipui opettajan aiheuttamista, oppimisen estäneistä traumoista urhoollisesti. Ei antanut lannistuksen masentaa, vaan oppi kaiken myöhemmin omin avuin.
Jos oppilas ei menesty koulussa opetetuissa asioissa jatkoelämässä, se on opettajan vika. Opettaja on tuhonnut oppimisen mahdollisuuden: tehnyt oppiaineen vastenmieliseksi, toiminut epäoikeudenmukaisesti, arvioinut sydämettömästi.
Niinpä on outoa, että arkaistinen opettajan ammatti elää edelleen. Miksi kukaan enää haluaa tuollaiseen tarpeettomaan ja oppilaan elämää haittaavaan hommaan? Otapa selvää!