Tuon tuosta kuulee ihmisiltä, ettei heillä ole aikaa lukea. Tahtoa kyllä löytyisi, mutta ei vaan saa ryhdyttyä. Arki tuntuu imevän voimavarat. Niinpä moni ajautuu vain selailemaan multiviihdekeskus kännykkää, vaikka hyvin tietää syventyvän lukemisen tuomat monet edut, kuten paremman palauttavuuden. Usein saakin ammattilaisena vastata kysymykseen, miten voi lisätä lukemista tai saada jonkun edes lukemaan.
Usein lukemiseen ryhtymisen tiellä makaa betoniporsas eli lukemiselta vaaditaan jo lähtökohtaisesti liikaa ja liian nopeasti. Aivan samoin kuin liikkumaton ryhtyisi yhtäkkiä hullun lailla urheilemaan. Pienin, itselle soveltuvin askelin voi totuttaa tai palauttaa itseään lukemisen maailmaan.
ETSI ITSELLESI MIELUISTA LUETTAVAA
Jo peruskoulun äidinkielen päättöarviointikriteereissä hyvään arvosanaan vaaditaan, että osaa löytää itselleen sopivaa luettavaa. Joskus se vaatii hieman vaivannäköä, muttei pitäisi olla ongelma nettiaikakaudella. Enemmänkin tarvitaan rehellisyyttä omille toiveilleen ja tarpeilleen.
Usein tuputetaan ihmisille luettavaksi vain kaunokirjallisuutta, vaikka laadukas tietokirjallisuus media mukaan luettuna on yhtä lailla hyödyllistä. Voi lukea esimerkiksi elämäkertoja, perehtyä historiaan, hankkia terveystietoja tai opetella uuden taidon.
Kirjastoissa on näppärät hakukoneet, joilla voi haluamillaan asiasanoilla hakea kirjoja ja lehtiä. Lisäksi teosten arvosteluja tutkailemalla onnistuu paremmin valinnoissaan. Myös netissä on lukemattomia asiantuntijablogeja, joita lukemalla yhdistää huvin ja hyödyn.
Toki kaunokirjallisuus usein on kieleltään rikkaampaa, mutta sieltäkin kannattaa valikoida aiheita ja genrejä hakukoneilla. Kirjastojen luettelokortteihin merkitään myös genre, joten haku rajautuu näppärästi syöttämällä hakusanojen joukkoon mm. kauhu, fantasia, rikos, scifi, rakkaus, sota jne…
Vastenmielinen kuiva pakkopulla ei voi lisätä lukemista, vaan tappaa viimeisetkin lukuhalut. Silloin kun lukeminen koskettaa omaa elämää, itselle tärkeitä asioita, se tehoaa. Tylsät, korkealentoiset, liian vaikeat tai muuten epämieluisat luettavat kannattaa sysätä syrjään.
PIDÄ LUETTAVAA HELPOSTI SAATAVILLA
Perheelliset tietävät, että jälkikasvu syö terveellisempiä välipaloja, jos ne ovat käden ulottuvilla ja houkuttelevasti esillä. Hedelmät hupenevat valmiiksi kuorittuina ja pilkottuina tai marjat rahkavaahdossa. Samoin kotiin tilattuun lehteen tai hyllyllä olevaan kirjaan tarttuu.
Luettavaa kannattaa siis jemmata tyhjän hetken varalle. Suomen loistavien peruskirjastojen lisäksi kirja- ja lehtilahjat antavat helpon lukumahdollisuuden. Kallista hintaa miettiessä on syytä suhteuttaa, kuinka paljon rahaa laittaa muuhun viihteeseen, kuten peleihin ja kännyköihin.
Erityisesti matkoilla käteviä ovat luku- ja kuunteluaikapalvelut. Kiinteään ja todella edulliseen kuukausihintaan saa parilla napin painalluksella mieluisaa luettavaa kännykkään tai tablettiin. Sekä Storytel että Bookbeat antavat 100 tuntia luku- tai kuunteluaikaa 20 eurolla kuukaudessa vuonna 2024. 20 tuntia puolestaan irtoaa 10 eurolla.
28.4.2024 on myös avautunut koko Suomen kattava E-kirjasto Kansalliskirjaston osana. Sieltä voi lainata luettavaa ilmaiseksi asumispaikasta riippumatta ja vieläpä tosi laajasta valikoimasta. Näin ollen halutessaan voi lisätä lukemista arkeen nopeasti, helposti ja jopa kustannuksitta.
VARAA AIKAA LUKEMISEEN
Liikuntatreeneillä on usein aika ja paikka. Monet lähtevät lenkille säännöllisesti työpäivän jälkeen tai viikonloppuna retkeillään luonnossa. Suunnittelemalla ja aikatauluttamalla liikunta tulee luontevaksi osaksi arkea. Yhtä lailla lukemiselle on syytä raivata aikaa.
Yhdelle voi sopia aamun leppoistus lehden ja aamupalan kanssa, kun taas toiselle sopii työmatkalla lukeminen tai kuunteleminen. Kolmas puolestaan huomaa nukahtavansa helpommin, kun tarttuu kännykän sijaan petissä kirjaan parin luvun verran.
Usein lukemisaikavarauksessa voi olla ongelmana häiriöt ja keskeytykset. Tähän avuksi tulevat mm. vastamelukuulokkeet, rauhallisen tilan valinta ja häiriötekijöiden poissulkeminen. Kännykän voi vaimentaa, kommunikoinnista kieltäytyä tai määrätä hiljaisuusrajan.
Suunnittelulla voi lisätä lukemista näppärästi arkeen. Eniten löysää aikaa väittäisin irtoavan ruutuaikaa vähentämällä. Aivoasiantuntija ja psykologian tohtori Mona Moisala ehdottaa Ylen jutussa, että aikuistenkin tulisi vähentää ruutuaikaa. Hänen mukaansa päivittäisen kännykättömän tunnin voisi pyhittää mm. lukemiseen.
KORVAA SOMEN KUVAVIRTAA KIRJOITUKSILLLA
Tekstimaailma on visuaalistunut. Kuvat ja varsinkin videot ovat vahvasti ottamassa paikkaa viihdyttämisen lisäksi tiedon jakajina. Näin on käynyt varsinkin nuorempien kohdalla. Jo lähes 10 vuotta sitten lahjakas teinioppilas alkoi hakea tietoa koulutehtäväänsä videoista. Perusteluksi sanoi videoiden olevan paljon mukavampia ja helpompia.
Isot somefirmat ovat kehittäneet koukutuksien koukutukset algoritmeillään, jotka syöttämällä syöttävät nopean dopamiinipaukun antavan palkinnon yhdellä klikkauksella. Esimerkiksi nuorten suosima Tik Tok suosittelee katkeamattomana virtana videoita.
Ylen laajan Tik Tok – artikkelin tutkimusviittauksissa kerrotaan, että videovirta väsyttää aivot ja murentaa keskittymiskyvyn. 20 vuodessa ihmisten keskittymiskyky on amerikkalaistutkimuksen mukaan tipahtanut 2,5 minuutista 47 sekuntiin. Ihmekös sitten, että lukeminen tuntuu rankalta ja epämieluisalta.
Huonoon keskittymiseen haetaan nykyään urakalla diagnooseja, kuten adht:ta. Herää kuitenkin kysymys, onko kyse synnynnäisestä aivojen ominaisuudesta vai itse hankitusta keskittymisongelmasta. Harvoin myös puhutaan, että keskittymiskyky ja sen sisartaito itsesäätelytaito ovat kuin lihaksia, joita voi treenata tai surkastuttaa.
Liike on lääke moniin fyysisiin tauteihin. Samoin toivoisin, että keskittymispuolen ongelmissa alettaisiin ymmärtää, että lukemisen minimoimisen sijaan voi lisätä lukemista pikkuannoksina ja samalla karsia ruutujen kuvavirtaa.
HANKI VERTAISTUKEA LUKEMISEEN
Hankaliin ja hyviin asioihin ryhtyy helpommin, kun ei kamppaile yksin. Tuttuja ovat laihdutusryhmät, ryhmäliikunta ja erilaiset personal trainerit elintapojen muutokseen. Miksi ei siis etsisi tietoa, suosituksia ja vinkkejä toisilta lukijoilta?
Netistä löytää paljon asiantuntevaa tietoa lukemisen hyödyistä, esimerkiksi kaikkien elämässään tarvitsevan kirjoitustaidon suhteen. On myös tietyn genren ja aihepiirin ympärille rakennettuja kirjablogeja, joissa jaetaan lukukokemuksia ja suosituksia.
Lukeminen on vahvasti ajatteluasia ja vielä enemmän tunnejuttu. Sen pitää liikauttaa ihmisessä jotain. Parhaimmillaan lukeminen tuottaa ahaa-elämyksiä, inspiraatiota, hyvää oloa monin tavoin. Niinpä toinen lukija mainiosti kannustaa toista jonkin mielenkiintoisen äärelle ja huomaamattaan voi lisätä lukemista toisenkin elämään.
Usein ystävien ja itsensä arvostamien henkilöiden lukemisesimerkki ja innostunut vinkkaus johdattaa tekstien äärelle luontevasti. Lukemista ei näin ollen tule pitää vain introverttien epäsosiaalisena harrastuksena, vaan sosiaalisuutta lisäävänä toimintana. Tätä todistaa se, kuinka usein arkipäivän keskusteluissa kuulee puhuttavan jostakin, jonka toinen on lukenut. Kyseessä voi olla kirja, mutta yhtä lailla artikkeli, uutinen tai blogiteksti.
MISTÄ KANNATTAA ALOITTAA LUKEMISEN LISÄYS?
Kaiken kaikkiaan lukeminen kannattaa tehdä itselleen mieluisaksi, helpoksi osaksi arkea. Lukeminen on valintakysymys. Kävelemällä portaat helpon hissin sijaan kohottaa huomaamattaan kuntoa. Samoin valitsemalla lukemisen pikadopamiinin paikalle kehittää ”lukulihaksiaan”.